Artikkelin lähde Kaleva
Carita Forsman
Jarmo Kontiainen kuvat
Kaleva
Oulu Pääovena lato, peräosassa nyrkkeilysäkki ja hyllyjen välissä bussipysäkkejä.
Siinä muutama yksityiskohta Limingan uudesta kirjastotalosta, joka maksoi noin kolme miljoonaa euroa. Keskeiselle kyläraitille kohonnut 1 500 neliön olohuone otettiin käyttöön jo viime kesänä.
Tänään vihkiäisiin ovat tulossa ministeri Paavo Arhinmäki ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.
Vajaan 10 000 asukkaan kunta voi olla iloinen uudesta kulttuurikeskuksestaan, ja kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala on syystäkin tyytyväinen. Hän rientää aamutuimaan avaamaan koululaisille oven, ja pian pienet lukutoukat ovat hajaantuneet pitkin käytäviä.
"Tuossa etupihalla on usein skeittaajia, ja mikäs siinä. Tämä talo on avoin kaikille", Nevala sanoo.
"Liminka on vanha kulttuuripitäjä, eli on hienoa, että päättäjät toteuttivat hankkeen. Aloitin työt täällä puolitoista vuotta sitten ja kävelin suoraan työmaakokoukseen. Jos jotain olisin voinut toivoa, olisin halunnut tänne erillisen auditorion, jossa voisi järjestää tapahtumia, vaikka konsertteja ilman, että ne häiritsevät kirjaston muuta toimintaa", hän toteaa.
Nevalan viittaus auditorioon pitää sisällään ajatuksen kirjastojen monikäyttöisyydestä.
"Tulemme silti järjestämään konsertteja, koska akustiikka on niin hyvä. Tämä viikko onkin surperviikko, vihkiäisten lisäksi maanantaina oli suuri vaalitapahtuma ja keskiviikkona täällä on kulttuuria ja kuntonyrkkeilyä", hän kertoo. Myös tuleva ennakkoäänestys järjestetään kirjastolla.
Limingan kirjasto on tuttu esimerkki ministeri Arhinmäelle.
"Vierailin juuri Seinäjoella, jossa vihittiin käyttöön suuri laajennusosa. Olen viime aikoina vieraillut useissa kirjastoissa, sillä nykyään peruskorjataan tai avataan 5-6 kirjastoa vuosittain", hän kertoo.
Arhinmäki näkee, että kirjastot elävät voimakasta murrosta tällä hetkellä.
"Tarvitsemme ei-kaupallisia tiloja, joiden käyttötarkoitus on mahdollisimman laaja. Perjantaina vierailin Keravalla, joka on panostanut galleriatoimintaan. Tulevaisuuden kirjastot pitää rakentaa niin, että ne ovat muutakin kuin kirjojen lainauspaikkoja."
Kuntaliitokset hän kokee suhteellisen pienenä uhkana kirjastoverkolle.
"Tähän mennessä ei näytä siltä, että kuntaliitokset vähentäisivät lähikirjastojen määrää. Kun kunnat joutuvat karsimaan kulujaan, niin kirjastotoimesta säästäminen ei tuota tarvittavia säästöjä, vaan aiheuttaa suuria haittoja. Eikä kukaan halua muuttaa kuntaan, jossa ei ole palveluja. Siinä mielessä Limingassa on tehty viisaita päätöksiä", Arhinmäki sanoo.
Sen sijaan hän näkee haasteita hankintamäärärahoissa ja aukioloajoissa.
"Onneksi trendi on nyt aukioloaikojen pidentämisessä. Lisäksi kirjastojen henkilökunnan ammattitaito on oleellista. Lukuinnon hiipumisessa heillä ja kouluilla on tärkeä merkitys, ja täytyy muistaa, että jokaisella lapsella on oikeus kulttuuriin, perhetaustasta huolimatta. Muistan itse miten innostuin lapsena Pasilan pääkirjastossa kirjastotädin vinkkien avulla Tolkienin maailmasta, Viisikko-kirjojen lisäksi."
Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander on ministeriä enemmän huolissaan kuntaliitoksen tuomista ongelmista.
"Esimerkiksi Tanskassa kirjastojen määrä putosi tuhannesta viiteensataan."
Relanderin mielestä kirjastoista ei saa tulla kiireisten, pelkästään työssä käyvien kääntymispaikkoja.
"Kirjastojen on sijaittava siellä, missä ihmiset asuvat, eikä siellä missä ihmiset käyvät töissä. Kirjastoon on päästävä rollaattorilla, potkurilla tai polkupyörällä, niin kotiäidit, vanhukset, työttömät kuin koululaisetkin", hän luettelee.
Mutta Relanderkaan ei näe kirjastolaitoksen tulevaisuutta toivottomana.
"Kirjastotoimen ylläpito ei voi olla rahasta kiinni, sillä ne ovat murto-osia kokonaisbudjetista. Vaikka tulevaisuuden haasteet tulevat väestö- ja kuntarakenteesta sekä sähkökirjoista, niin suomalainen kirjastolaitos on maailman vahvin, käyttöaste on suurin, kirjat luetuimpia ja kansakuntana haluamme pitää tästä kiinni."
Artikkelin lähde Kaleva