Janne Nyyssönen tekstit
Jukka-Pekka Moilanen kuvat

Seitsemäntuhannen asukkaan maaseutukaupungissa tapaaminen sovitaan tietysti ABC:lle, koska sen löytää varmasti. Kirkkaankeltainen torni on näkyvä maamerkki.
Haapaveden ABC:llä lounasaika on juuri alkamassa ja buffet-laarilla väljää. Sami Harmaala, 18, istuu pöytään ja näyttää hetki sitten heränneeltä, niin kuin onkin.
Käy ilmi, ettei JustimusFilms-kolmikkoa ole tänään ihan helppo saada samaan paikkaan yhtä aikaa.
Joose Kääriäinen, 18, valittelee tullessaan, että kohta pitäisi olla Haapaveden opistolla, jossa hän opiskelee nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Säännöt ovat tiukat.
"Tulee hylsyjä, jos on muutamankin tunnin pois."
Kolmikon kolmas lenkki puuttuu. Harmaala saa Juho Nummelan, 18, Haapaveden lukiolta puhelimen päähän. Pääsisikö hän saman tien, Joosella on kiire? Ei pääse.
"Sillä on tunti jo alkanut", Harmaala selittää.
Harmaalan aikatauluissa on poikkeuksellisesti joustoa, sillä hän on Oulaisten ammattiopiston datanomiopinnoistaan työssäoppimisjaksolla.
"Minkä järjestin hienosti niin, että olen työssä oppimassa tuotantoyhtiöllä. Teen biisejä sarjaa varten ja istun kotona muutaman viikon."
Tosiaan. Ensi tiistaina TV5 näyttää ensimmäisen jakson Justimuksen kymmenosaisesta tv-sarjasta. Keväällä Justimus-nuorukaisia painoivat muutkin kuin koulukiireet.
Harmaalan, Kääriäisen ja Nummelan JustimusFilmsin nettisuosio räjähti viime vuoden syksyllä sellaiseksi, että viihdebisneskin kiinnostui. Ei ihme, sillä ryhmän Youtube-kanavan sketsejä ja humoristisia rap-videoita on klikattu pian 30 miljoonaa kertaa.
Alkoi tulla yhteydenottoja ja tarjouksia. Esimerkiksi monikansallinen levy-yhtiö Warner ehdotti levyntekoa, mutta siihen ei suostuttu. Justimus ei aio tehdä levyä. Varsinkaan ei aiota antaa omia biisejä ulkopuolisen tuottajagurun käsiin.
Yksi kysely herätti kiinnostuksen.
"Varsinkin sitten, kun otettiin enemmän selvää, mikä pulju se on", Kääriäinen sanoo.
Pulju on tv-tuotantoyhtiö Yellow Film & TV. Se on tuottanut Suomeen kymmeniä tv-sarjoja, muun muassa , , , ja . Keskusteluissa selvisi, että Yellow Film halusi tuottaa juuri sellaisen tv-sarjan kuin Justimus halusi itse tehdä.
"Ei sitä oikein uskonut millään", Harmaala sanoo.
"Varmaan se lisäsi paineita, mutta ei sitä loppuunsa tajunnut edes stressata. Mentiin sillä, että tulee sen näköistä kuin kirjoitetaan", Kääriäinen lisää.
Yellow Film & TV:n toimitusjohtajalla Olli Haikalla on kymmenen minuuttia aikaa kertoa puhelimessa, miksi yhtiö päätyi yhteistyöhön Justimuksen kanssa.
"Mun poika sanoi vuosia sitten, että nämä jätkät osaavat tämän homman, miksette tee tällaisia."
Netti-ilmiön poimiminen televisioon on Suomessa uutta, eikä ala ole edelleenkään havahtumassa. Tuottajien tyhmyyttä, Haikka sanoo.
"Tuottajilla on liian kiire juoda lattea ja katsoa, millaisia ohjelmia muut tekevät."
Osaamista on ennen kaikkea kehäkolmosen ulkopuolella, ja netissä se pääsee esiin.
"On sitä sisäpuolellakin, mutta energiatasot ja lahjakkuuskertymät on ladattu muualle."
Keskusteluissa kävi ilmi, etteivät haapavetiset nuorukaiset olleet mitään helppoheikkejä, vaan vakavasti otettavia artisteja. He tekivät huumoria vakavissaan.
Kopioita riittää, mutta "originaliteetti" on se, mitä metsästetään.
"Hirveän usein nuoret ryhmät vain matkivat jotain. Tekevät pastisseja tai parodioita. Näillä oli ihan oma soundi."
Soundi kelpasi myös TV5:lle, jolle Haikka tarjosi -sarjaa ensimmäisenä. Oli tiedossa, että kanava pystyy nopeisiin päätöksiin.
Tuotantoyhtiön tehtävä oli siirtää Justimus netistä televisioon omaa soundia ja identiteettiä hukkaamatta. Viisiminuuttiset sketsit toimivat netissä, jossa klipit katsotaan yksi kerrallaan. Televisioon Justimus-huumori piti pakata 22 minuutin jaksoihin.
Mikä on Justimuksen soundi? Ainakin se on Haapaveden soundi. Sarjassa puhutaan pohjoispohjalaista murretta kaikessa kauneudessaan, kuten nettisketseissäkin. Tietenkin.
"Jätkät ovat semmoisia kuin ovat, ja heidät on otettu semmoisina kuin he ovat."
Haikan näkemyksen mukaan Justimus on ryhmä, joka jakaa käsityksen hauskasta. Se on 18-vuotiaiden jannujen käsitys, jonka tuottaja voi sotkeutumalla ainoastaan pilata.
"Siinä on paljon runkkausjuttuja, mutta jos katsoo -elokuvaa, ovat Justimukset siihen verrattuna kuoropoikia."
JustimusFilmsin oma soundi alkoi syntyä Haapavedellä talven pimeimpänä aikana vajaat neljä vuotta sitten - mistäpä muustakaan kuin tylsyydestä. Yläasteikäiset Harmaala ja Nummela kuvasivat tekemisen puutteessa digipokkarilla videon, jossa heilutaan olohuoneessa aseiden kanssa.
"Tehtiin aseisiin jäätävän kokoiset suuliekit ja ääniefektit", Harmaala muistelee.
Kuvaaminen oli hauskaa, joten sitä jatkettiin ja samalla tiellä ollaan edelleen. Kolmikko täydentyi nopeasti Kääriäisellä, kun koulun ilmaisutaidon kurssilla piti tehdä elokuva. Niitä syntyikin kaksi: toisessa uutislähetys seuraa maailmanloppua, toisessa koulun jälki-istunto äityy väkivaltaiseksi.
Keksittiin nimi Justimus, joka ei tarkoita mitään. Videoita alkoi putkahdella säännölliseen tahtiin. Nykyisin julkaistaan video tai kaksi kuukaudessa.
Harmaaloiden vanhan JVC-räpsyn tilalle saatiin järjestelmäkamera, kun kuultiin, että Nuoriso-Leaderista voi saada tukea.
Kyllä. Justimus hankki ensimmäisen kunnon kameransa EU-rahalla. Tukea tuli 500 euroa, mutta kamera maksoi 700. Loput saatiin vanhempien pussista.
EU-rahaa vastaan piti toteuttaa projekti. Se oli "ajankohtainen", "kasvatuksellinen" ja "surkea" video ilmastonmuutoksesta.
Uudella kameralla kuvattiin ensimmäisenä "paska" jouluvideo, jossa tonttu ammuttiin lopussa. Varsinkin alkuaikoina monet Justimus-sketsit päättyivät siihen, että joku ammutaan.
Pikkuhiljaa videot alkoivat levitä sosiaalisessa mediassa ja klikkauksia rupesi kertymään. Ilmiöksi Justimus kasvoi vuoden 2011 aikana. Kesäkuussa 2011 julkaistua -videota on katseltu yli kolme miljoonaa kertaa. Samat virtuaalimaailmaan hurahtaneet hahmot K1ll3rMasa69 ja T3urastaja64 esiintyvät muissakin hittibiiseissä.
Siinäkin videossa hilluttiin Harmaalan huoneessa Haapavedellä.
Justimus-sarja kuvattiin Helsingissä viime kesänä. Justimus-kolmikon apuna oli ohjaaja ja kuvausryhmä. Yellow Filmin Haikan mukaan sarja tehtiin suomalaisessakin mittakaavassa nopeasti.
Silti Justimus on TV5:n ohjelmajohtajan Mervi Rouvisen mukaan tuntihinnalla mitaten kanavan tämän hetken kallein tuotanto. Se on reilusti kalliimpi kuin reality-sarjat.
"Investoimme puolituntiseen aika paljon rahaa. Sitä miettii, että sillä olisi voinut tehdä vaikka mitä", Rouvinen sanoo.
18-vuotiaitten haapavetisten tv-sarja ei ole riskitön sijoitus, mutta klikkausmäärät todistavat kiinnostuksesta. Tv-sarjan traileri keräsi JustimusFilmisin Youtube-kanavalla hetkessä 40 000 klikkausta. Toisaalta TV5 on nuori kanava ja saa Justimuksesta ihan oman juttunsa, jolla profiloitua.
"Sketsijuttuja tulee kerran kymmenessä vuodessa. , , ", Rouvinen luettelee.
"Näimme, että näissä on potentiaalia seuraajiksi."
Justimuksen jatko on jo budjetoitu ensi vuoden suunnitelmiin, mutta ensimmäisen tuotantokauden pitää menestyä kanavan omilla mittareilla.
TV5 näkyy 92 prosentissa Suomen antenni- ja kaapelitalouksista. Sen kohderyhmä on 15-44-vuotiaat, joita on noin kaksi miljoonaa. Katsojaosuus kohderyhmässä on tällä hetkellä 5,5 prosenttia. Tuplaus keskimääräiseen katsojaosuuteen katsottaisiin hyväksi ja kolminkertaistus huippumenestykseksi.
"Keskimääräinen katsojaosuus on ok, mutta ei meidän ajatusmaailmassa riitä kotimaiselle ohjelmalle. Jos menee alle, meidän on todettava, ettei ohjelma tällä kertaa toiminut", Rouvinen laskeskelee.
"Juu. Sata tonnia on se, mihin pitää ainakin päästä."
"Totta kai tehdään lisää tv:tä, jos mahdollisuus tulee", Sami Harmaala sanoo.
Joose Kääriäinen on viety Haapaveden opistolle ja Juho Nummela haettu lukiolta historiantunnin päätyttyä. Ollaan Harmaalan ja hänen tyttöystävänsä rivitalokämpässä Haapaveden keskustan liepeillä.
Nyt on rahaa vuokranmaksuun. Tv-sarjasta sai paremmin rahaa kuin aikaisemmasta kesätyöstä metsänistutuksesta.
"Tai, olisihan siitäkin saanut. Se riippuu miten paljon istuttaa", Harmaala sanoo.
Lähivuosina kolmikolla on edessä armeija ja sitten muutto etelään, todennäköisesti Helsinkiin. Tavoite on päätyä samaan kaupunkiin, sillä JustimusFilmsiä aiotaan jatkaa. Toisaalta Teatterikorkeakoulu kiinnostaisi kaikkia.
"Ajattelin, että jos saadaan lisää tv-hommia, en ainakaan hetkeen jatka opiskeluja. Lukiokin menee varmaan neljälle vuodelle. On niin hirveästi kaikkea muuta", Nummela sanoo.
Harmaala aikoo hakea myös Sibelius-akatemiaan. Justimuksen biittivelho on opiskellut viisi vuotta kitaransoittoa ja laulua Jokilaaksojen musiikkiopistossa. Jazzin teorian tuntemus ei Justimus-biiseissä kuulu, mutta teoreettinen osaaminen antaa keinot leikitellä.
"Että nyt tehdään perus tuhannen taalan sointukierto, joka on ihan jokaisessa radiobiisissä."
Asunnon nurkkaus on myös äänitysstudio. Pöydän vieressä seisoo mikrofoniteline. Lattialla on kontrolleri, jolla voi tehdä sämplejä.
Harmaala tökkää tietokoneen päälle. Näyttöön ilmestyy väriseviä äänikäyriä ja kuulokkeista kuuluu rytmikäs jumputus.
Tv-sarjan biisejä äänitellään uusiksi, koska alkuperäiset äänitykset kesällä Helsingissä menivät pipariksi.
Päivisin kuvattiin, eikä tuotantoyhtiön henkilökuntaan kuuluvalta lainaksi saadussa kerrostaloasunnossa voinut möykätä iltaisin. Räppäyksiä nauhoitettiin pihalla roskakatoksessa.
Uusi kamerakin on, eikä sitä varten tarvittu enää EU-rahaa. Osa kahden tonnin järjestelmäkamerasta on maksettu Youtuben kanssa tehdyn mainossopimuksen tuloilla. Youtube laittaa Justimusfilmsin kanavalle mainoksia, joista Haapavedelle tipahtelee tuloja katselukertojen perusteella.
"Ei siitä hirveästi tule rahaa. Yleensä kaikki on laitettu rekvisiittaan sun muuhun", Nummela kertoo.
Club Teatrian pihamaalla vihmoo vettä ja tuuli puhaltelee viileästi. Säitä uhmaa pääoven portailla parikymmentä nuorta. He ovat paikalla varmistamassa pääsynsä eturiviin Justimuksen keikalla.
Kello on neljä iltapäivällä. Innokkaimmat tulivat ennen puolta päivää, eivätkä ovet avaudu vielä pariin tuntiin.
Nyt koko Justimus-kolmikko on koolla Teatrian takahuoneessa illan keikkaa odottelemassa.
Harmaala, Nummela ja Kääriäinen ovat jo nähneet Justimus-sarjan pilottijakson ja ovat siihen tyytyväisiä. Hyvä, että jaksettiin nähdä vaivaa.
Kolmikko käsikirjoitti sarjan viime kevään aikana iltaisin ja viikonloppuisin, kun koulunkäynniltä ehti. Raskain kokemus oli Harmaalalle, jonka piti koulun lisäksi hoitaa musiikkiopiston soittoharjoitukset.
"Paloin vähän loppuun. Oli semmoisia iltoja, että tuijotin tunnin masentuneena tietokoneen ruutua enkä keksinyt mitään."
Käsikirjoitusten valmistuminen meni viime tippaan, eikä ihme, sillä kymmenen jakson sarja vie valtavan määrän ideoita. Niitä raavitaan kaveriporukan vitseistä ja omista kokemuksista. Anturit ovat jatkuvasti päällä ja muistikirja taskussa.
Esimerkiksi idea sarjaankin päätyneestä lääkärisketsistä syntyi, kun Harmaala kävi armeijaa varten lääkärintarkistuksessa. Siitä tuli outo olo.
"Ottaisitko housut pois", Harmaala hönkäilee roolihahmon limaisuutta tavoitellen.
"Tajusin heti, mistä on kysymys. Semmoisiahan ne just on", Kääriäinen sanoo.
Sarjan kuvauksistakin jäi hyvä mieli. Päästiin kuvaamaan kauppoihin ja kouluihin, kun aikaisemmin rajana oli ollut Harmaaloiden takapiha Haapavedellä. Saatiin kyydit joka paikkaan. Kenelläkään kolmikosta ei ole ajokorttia, eikä Helsingissä olisi itse osattu suunnistaa.
Kuvausryhmän ansiosta sai keskittyä näyttelemiseen. Ohjaaja jakoi "sairaan" huumorintajun.
Millaista Justimus-huumori on?
Vastaaminen osoittautuu vaikeaksi. Varsinkin Youtube-sketsit muuttuvat koko ajan. Tv-sarjassa on mustaa huumoria sekä absurdeja ja kiusallisia tilanteita.
"On siinä ainakin masturbointia ja viiksiä", Nummela sanoo.
Keikoilla fanit pääsevät kohtaamaan Justimus-kolmikon silmästä silmään. Valtaosa keikkayleisöstä on tyttöjä, kuten Teatrian pihalla värjöttelevistä jonottajistakin, vaikka Facebook-tykkäysten perusteella Justimuksen fanikunnassa on yhtä paljon poikia. Heitä ei vain näy keikoilla.
"Ehkä jannut haluavat meidän vain tekevän videoita", Harmaala miettii.
Syksyn pienellä kiertueella esiinnyttiin kuudella paikkakunnalla ympäri Suomea. Helsingin Gloria ja Jyväskylän Lutakko olivat loppuunmyytyjä.
"Ihmettelen uudestaan ja uudestaan, kun porukka on oikeasti tullut katsomaan meitä", Kääriäinen sanoo.
"Minua hirvittää sanoa ihmisiä faneiksi", Harmaala jatkaa.
Enää keikkoja ei tarvitse harjoitella, sillä sanat ovat ulkomuistissa ja alussa mukana olleesta biisien mukaan vaihtuvasta rekvisiitasta on luovuttu. Ensimmäinen keikka oli Haapaveden nuorisotoimen RatRace-tapahtumassa viime maaliskuussa. Sitä varten treenattiin kahdesti.
Yhdeksän kappaleen setti heitettiin vajaassa tunnissa, mutta keikan jälkeisissä nimmarisessioissa meni jopa puolitoista tuntia. Se tuntuu aikamoiselta testiltä 18-vuotiaalle.
"Yritän katsoa ihmisiä silmiin ja puhunkin, jos keksin jotain järkevää", Harmaala kertoo.
"Ollaan kuitenkin tuolta Haapavedeltä ja epäsosiaalisia", Nummela sanoo. "Kiusallinen tervehdys. Miettii sanottavaa, mutta ei keksi."
Suosion mukana ovat tulleet myös sen varjopuolet. Puhelinnumerot on jouduttu muuttamaan salaisiksi, eikä tuntemattomien soittoihin vastailla. Haastattelupyyntöjä tulee liikaa. Oma lukunsa ovat häirikkösoitot.
"Niitä tuli yhteen aikaan tosi paljon. Se meni jo vähän yli", Nummela kertoo.
Suosion myötä on kuultu varoituksia kusen nousemisesta päähän, jopa väitetty sen tapahtuneen jo. Se ihmetyttää.
"En tiedä, miten joku voi päätellä niin", Nummela sanoo.
"Mitä Oulu?" "Iiiikk!"
Harmaala, Nummela ja Kääriäinen poukkoilevat lavalla edestakaisin ja huudattavat Teatrian yleisöä. Kiljunta sattuu korviin.
Lavan edusta on täyttynyt nuorista tytöistä, mutta on yleisössä poikiakin. Nuorimmat ovat tulleet vanhempien kanssa. Reunustalla lyhimmät rimpuilevat verkkoaidassa nähdäkseen edes jotain.
Kymmenien kännykkäkameroiden näytöt vilkkuvat yleisön joukossa kuin tähtitaivas.
Keikkamyyjä ja kiertuemanageri Joona Haatainen hoitelee lavalla läppäriä. Kappaleiden videot pyörivät taustalla kahdella näytöllä. Netistä tuttujen biisien sanat osataan ulkoa. . .
Äänekkäimmin yhteislaulu raikuu encorena kuultavan -kappaleen kertosäkeessä. Puolentoista miljoonan klikkauksen nettihitti esitetään yhdessä kiertuekumppanin, huumorirap-duo Nost3&Protron kanssa. He ovat mukana biisin nettivideollakin.
Illan tunnelmahuippu on kuitenkin vasta edessä. Justimuksen häivyttyä takahuoneeseen Haatainen lupaa yleisölle, että nimmareita saa ihan kohta. Pitää tehdä jono paitamyyntipöydän eteen, mutta ei saa juosta.
Alkuun jono muodostuukin rauhassa, mutta sitten yhden hermo pettää ja heti perään kymmenen muun. 150-senttiset ihmiskuulat singahtelevat. Toinen myyntipöydistä romahtaa.
Kiljunta kertoo, milloin illan tähdet ilmaantuvat näkyviin takahuoneesta. Pöytien ympärille syntyy vellova ihmismuuri, josta kädet kurkottelevat.
"Älkää puskeko", karjuu vuoroon Haatainen, vuoroin Teatrian kalju ja pujopartainen järjestysmies. Komennot eivät tungosta erityisemmin hillitse.
Ihmismuurin uumenissa epäsosiaaliset haapavetisnuorukaiset suttaavat nimikirjoituksia toisensa perään ja yrittävät keksiä jotain järkevää sanottavaa.

Artikkelin lähde Kaleva