Artikkelin lähde Kaleva
Pia Kaitasuo Kaleva
Oulu Perjantainen puheita, kommentteja ja kiitoksia sisältänyt tilaisuus päätti yhden aikakauden Oulun yliopiston historiassa: arkeologian ensimmäinen professori Milton Núñes, 68, jäi täysinpalvelleena eläkkeelle.
Núñes saapui syksyllä 1994 vahvistamaan historian laitoksella tuolloin sijainnutta arkeo-logiaa.
Vaihtuva-alainen professuuri täydensi yhden lehtoraatin ja assistentuurin voimin hoidetun oppiaineen opetus- ja tutkimustarpeita.
Vuoden 1995 alusta Núñes kutsuttiin viisivuotiskaudeksi arkeologian professoriksi ja hänet valittiin kauden loputtua samaan virkaan normaalin hakumenettelyn kautta.
Núñesin professuurin aikana arkeologia tieteenalana on voimistunut. Oululainen arkeologinen tiedeyhteisö on tehnyt monitahoista ja merkittävää tutkimusta: yksin väitöskirjoja on syntynyt vajaa parikymmentä.
Milton Núñesin tie arkeologiksi ei kulkenut suorinta mahdollista reittiä. Insinöörin pojasta tuli insinööri itsestäänkin. Lopputyö Detroitin yliopistossa käsitteli lateksimaaleja.
Elämä kuitenkin johdatti luonnontieteiden ja humanismin pariin. Núñes asettui Suomeen tavattuaan suomalaisen puolisonsa, ja ryhtyi opiskelemaan geologiaa ja paleontologiaa Helsingin yliopistossa suorittaen kandidaatin tutkinnon 1972. Opinnot jatkuivat lisensiaatin tutkintoon 1978.
Núñes oli opintojensa aikana tehnyt tuttavuutta käytännön arkeologian kanssa toimiessaan kahtena kesänä Museoviraston kenttätöiden kaivausapulaisena. Kiinnostus laajeni niin, että hän opiskeli arkeologian laudaturin sivuaineenaan.
Tohtoriksi Milton Núñes väitteli 1985 Kanadassa, Calgaryn yliopistossa aiheenaan Suomen kivikausi.
Sivujuonteesta tuli siis päätyö. Perhe, Maija-vaimo ja kolme lasta, muutti 1982 Ahvenanmaalle perheen pään otettua vastaan maakuntahallituksen alaisen konservaattorin toimen.
1988 Núñes siirtyi Museoviraston erikois- ja muinaistutkijaksi, jossa tehtävässä hän oli kunnes tuli Oulun yliopiston palvelukseen.
Professori Núñesin kirjallinen tuotanto on laaja. Syyskuuhun 2012 mennessä häneltä löytyy peräti 176 nimikettä, joista suuri osa on tulosta monipuolisesta yhteistyöstä tutkijakollegoitten kanssa.
Núñez on tutkinut muun muassa Suomen varhaisasutusta, esihistoriallista, lähinnä kivikautista taloutta ja resurssien käyttöä sekä maanviljelyksen varhaisvaiheita
Kansainvälisiä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä tällä kuuden kielen taitajalla on ollut kymmenittäin.
Vain muutama päivä ennen virallista eläkkeelle jääntiään Milton Gilabert Núñes Garces vihittiin Tukholman yliopiston kunniatohtoriksi.
Perusteluissaan Tukholman yliopisto toteaa sen, mikä Oulussa on opittu hyvin tietämään: professori Núñesilla on suuri merkitys myös osteologian ja fyysisen antropologian kehityksessä.
Artikkelin lähde Kaleva