Artikkelin lähde Kaleva
Kirsi-Klaudia Kangas
Keuruu Maailmaa laajalti nähnyt lähetyslääkäri Jukka Harjula työskentelee nyt työterveyslääkärinä Kempeleessä. Miehen meriittilistalta löytyy muun muassa korkein tunnustus, minkä Kiinan valtio ulkomaalaisille myöntää.
Harjula sai mitalin vuonna 2000 ansioistaan Kiinan terveydenhuollon kehittämisessä ja lääkärien kouluttamisessa.
Tunnustus on seurausta määrätietoisesta työstä.
Harjulan unelmana oli jo lapsena valmistua lähetyslääkäriksi. Pojan mielilukemistoa olivat kirjat, joissa kerrottiin viidakoissa työskennelleistä lääkäreistä ja lähetystyöntekijöistä.
Vastavalmistunut lääkäri matkasi vuonna 1977 vaimonsa Railin ja kahden pienen tyttären kanssa Pohjois-Kenian maaseudulle Kapedoon, jonne suomalaiset olivat perustaneet pienen sairaalan. Suomalaiset helluntaiseurakunnat ovat pitkään olleet lähetysjärjestönsä Fida Internationalin kautta heidän lähettäjiään.
Harjulat asuivat seitsemän vuotta taistelevien turkana- ja pokot-heimojen keskellä. Väestön terveydentilaa kohensivat muutokset, joita Harjula sai aikaan hygieniassa.
Vainajia alettiin haudata, eikä vain hylätä petojen syötäviksi kylän laidalle. Kyliin alkoi vähitellen nousta käymälöitä.
Kenian jälkeen Harjula valvoi opetusterveyskeskuksen rakentamista Etiopiassa ja koulutti parisataa kyläterveydenhoitajaa sisällissodan keskellä. Seuraavat haasteet löytyivät Kiinasta.
"Tehtäväni oli sielläkin toimia vain virikkeiden antajana ja alkuunpanijana. Sain kouluttaa kiinalaisia lääkäriopiskelijoita, joita opetin havainnollisesti muun muassa näytelmien avulla. Nyt he pystyvät kouluttamaan muita", Harjula kertoo.
Sairaalakeskeisen työn sijaan Harjulasta tuli taustatoimija. Tuhansia ihmisiä kouluttaessaan hän on matkustanut yli sadassa maassa. Hän on juuri palannut koulutusmatkalta Romaniasta ja syyskuussa oli vuorossa Kenia.
"Minua kiinnostaa kaikenlaisten kolotusten ja tavallisten tautien nopea ja kustannustehokas hoito. Uskon, että tällaisessa työssä tulen kotimaassa työskentelemään loppuikäni", arvelee 62-vuotias Harjula.
Harjula kuuluu Suomen änkyttäjien yhdistykseen. Hänen diagnoosinsa on keskivaikea änkytys. Useita kieliä taitava mies tutustui änkytyksen juuriin ja hoitoon vasta viisikymppisenä.
"Ihmettelin, olenko oikeasti näin vammainen? Olen kuitenkin hyväksynyt itseni tällaisena. Ehkä en enää haluakaan kontrolloida omaa puhettani ja etsiä koko ajan helpommin lausuttavia sanoja."
Harjulan massiivisen elämäntyön kantavana voimana on ollut usko ja luottamus Jumalaan. Kiertäessään eri puolilla maailmaa hänen lempiaiheensa on varsinaisen lääkärintyön asemesta kokonaisvaltainen terveys - harmonia kaikilla elämän alueilla.
"Mietin joskus, että olenko vain varamies jollekin, jonka oikeasti olisi pitänyt tehdä tämä työ. Olen kuitenkin varmistunut siitä, että tämä tehtävä on ollut juuri minua varten, vammastani huolimatta."
Artikkelin lähde Kaleva