Näin määrittelevät
Kokeneet vaeltajat taivalsivat juuri valmistumassa olevan reitin testimielessä syyskuun alussa.
"Maisemat eivät vedä vertoja Lapille tai Kolille, mutta ihmisen jäljet maastossa voi kääntää omaperäisyydeksi", Wittenberg näkee.
Hänen mielestään houkutus voisikin olla juuri vaihtelevissa kulttuurikohteissa.
"Tutuista ympäristöistä löytyy aivan uusi reitti", Heikkinen vihjaa. Miesten kulkema, luontoa ja kulttuurimaisemia yhdistelevä taival on 99 kilometriä pitkä.
"Työt maastossa on tehty ja vielä odotellaan painosta reitistä kertovaa esitettä ja karttaa", kertoo vanhempi rakennusmestari
Siekkinen tiivistää reitin kulkevan Rokuan harjuilta ja kuivilta kankailta Utajärven suomaastojen kautta Muhoksen ja Oulun välisiin metsiin.
Matkan varrelle tehdyt infotaulut kertovat tervanpoltosta, lohenkalastuksesta ja muusta paikallishistoriasta.
Pahempi puute on se, että monilla reitin varren laavuilla ei ole vessoja eikä vesipaikkoja.
Siekkisen mukaan laavut ovat reitillä jo aiemmin olleita rakennelmia, eivät hankerahoilla tehtyjä. Niiden ylläpito on kunnilla.
Heikkinen ja Wittenberg uskovat, että Tervareitille riittää kävijöitä.
"Se on niin lähellä ja helppo kulkea", Heikkinen perustelee. Reitistöstä on myös helppo valita päivän mittaisia vaelluksia, jos ei halua yöpyä.
Toisaalta Wittenberg pohtii, voisiko matkan varrelta löytyvien majoituspalvelujen varaan kehittää vaellusta, jossa yöpyminen tapahtuisi bed&breakfast-pohjalta.
Tällä hetkellä reitistö on useimmille tuntematon, eivätkä edes paikalliset välttämättä tienneet sen olemassaolosta. "Ensimmäinen vaellus, jolla ei tullut vastaan yhtään toista vaeltajaa", Wittenberg toteaa.
Ihmisiä toki näkyi, esimerkiksi marjanpoimijoita, lastenvaunujen työntäjiä ja sauvakävelijöitä.
Rinkkaselkäisiä kävelijöitä tuijotettiin pitkään kerran jos toisenkin.
Miehet pitävät reitin yhtenä valttina sitä, että se on helposti saavutettavissa. "Paikallisbussi vie alkuun", Wittenberg havainnollistaa.
"Varttitunti keskustasta ja pääsee kävelemään", Heikkinen lisää.
"Maisemat eivät vedä vertoja Lapille tai Kolille, mutta ihmisen jäljet maastossa voi kääntää omaperäisyydeksi."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>