Valtakunnassa päivitellään sitä, että kehitystyötä bioenergian käytön hyväksi ei ole tehty. Timonen on toista mieltä.
Hänen mukaansa pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa on vuosien mittaan tehty paljon hyvää työtä paikallisen energiatuotannon ratkaisuja varten, ja osaaminen on oikeasti hyvällä tolalla. "Sitä vain ei ole tähän asti arvostettu."
Timosen mukaan Suomessa on tähän saakka metsän hyödyntämisessä ajateltu ja eletty vain megasuuruusluokan laitosten ehdoilla. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä konsultointikin ovat ajatelleet vain suuria palasia, ja paikallisuus on unohdettu.
Aikaisemmin on keskittymistä isoihin laitoksiin perusteltu sillä, että ne ovat ympäristöystävällisempiä kuin pienet laitokset. "Nykyisin pienet laitokset pystyvät kilpailemaan täysin päästöiltään ja tehokkuudeltaan isojen kanssa", Timonen sanoo.
Renewalla on viitisenkymmentä työntekijää, joista noin 25 Oulussa. Oulun konepajalla Limingantullissa on viitisentoista konepajatyöntekijää kahdessa vuorossa.
Renewan suunnitteluosaaminen on erityisesti Oulussa vajaan 10 henkilön voimin.
Töitä on yrityksessä riittänyt kaikille taantumankin aikana. Kun muutoin konepajateollisuus on laman takia ahdingossa, moinen täystyöllisyys on poikkeuksellista.
Renewa tekee positiivista tulosta. Liikevaihto lienee tänä vuonna runsaat 20 miljoonaa euroa.
Timosen mukaan taustalla on sinivalkoinen ajattelu myös omistajilta. "Tuotanto Suomessa on aina kannattavaa, kun se tehdään oikein", hän sanoo.
Timosen mielestä pienen ja keskisuuren konepajateollisuuden näkökulmasta tuotannon siirto halvemman työvoiman maihin ei ole järkevää, koska esimerkiksi laadunvarmistamiseen alkaa kulua liikaa rahaa.
Ylipäätään Renewa ja sen osana entinen Putkimaa ovat halunneet pitää tuotteidensa koko perusosaamisen hallinnassaan. Kun suunnittelu ja valmistus ovat saman katon suojissa, tuotteet ovat hyviä, kokonaisuus on varma ja vakaa ja asiakkaiden luottamus pysyy yllä.
Kattilalaitoksen ikä on hyvinkin parikymmentä vuotta. Renewa tekee esimerkiksi juuri nyt Pudasjärvelle uutta lämmityskattilaa. Pudasjärveltä löytyy ennestäänkin Putkimaan tekemä laitos, ja se jää nyt lisävoimalaksi.
"Ei ole paukuteltu henkseleitä, on toimittu niin, että työn jäljet puhuvat puolestaan ja tuotteet toimivat", sanoo Oulun tehtaan tuotantojohtaja
Renewa haluaa voimakasta kasvua ulkomailta ja tähtäilee paikallisten kumppaneiden kanssa erityisesti Baltian, Pohjoismaiden ja muun Euroopan suuntaan.
Timosen mukaan keväällä kattilalaitosten hankintapäätöksiä ei uskallettu tehdä, mutta nyt niitä syntyy. Kunnissa on uusimistarvetta, sillä moni laitos lämmittää esimerkiksi öljyn voimalla ja laitokset alkavat vanheta käsiin. Sitä paitsi moni paikkakunta voi jäädä ilman lämpöä, kun metsäteollisuuden suuryksiköitä suljetaan.
Investointi voi olla kunnalle iso pala. Lämpölaitos voi maksaa useita miljoonia euroja koosta riippuen. Timonen kuitenkin muistuttaa, että investointi kaukolämpöön maksaa kunnalle itsensä aina takaisin.
"Eivät ne asukkaat lähde kaukolämmöstä mihinkään, kun ovat siihen liittyneet. Se on kunnalle yhdenlainen kassakone", Timonen sanoo.
On toimittu niin, että työn jäljet puhuvat puolestaan ja tuotteet toimivat."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>