Oulun seutu 10. tehokkain

Tutkijat uskovat, että alueellinen keskittyminen jatkuu

Heino Ylisipola

HELSINKI Pohjois-Suomesta vain Oulun seutu pääsee kymmenen tehokkaimman seutukunnan joukkoon 1988 - 1999, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Uusi tutkimus kartoittaa yksityisen sektorin taloudellisia tehokkuuseroja manner-Suomen 83 eri seutukunnassa. Julkinen sektori ja sen tehokkuus tai tehottomuus ei ole tutkimuksessa mukana.

Tutkimuksen tekijät kuntatalouden professori Heikki Loikkanen Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto Helsingin kaupungin tietokeskuksesta painottavat, että eri seutukuntien tehokkuutta, taloudellisia suoritteita, on tarkasteltu suhteessa seudun omiin resursseihin.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi Oulu, Helsinki, Jyväskylä, Kajaani tai Outokumpu on pantu omien resurssiensa, omien voimavarojensa, pohjalta tekemään tulosta, suoritteita. Seudut on tutkimuksessa asetettu tavallaan samalle ”lähtöviivalle”.

Sen jälkeen on kolmeen eri otteeseen katsottu, kuinka tehokasta seudun toiminta omien resurssiensa hyödyntämisessä on ollut.

”Kärkipään seudut pääsevät lähes 100 prosentin tehokkuuteen, kun häntäpäässä jäädään noin 67 prosenttiin eli heikoin seutukunta tuotti voimavaroillaan noin kolmanneksen vähemmän kansantuotetta ja tuloja kuin vahvin”, kertoi professori Loikkanen tutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Hän painottaa, että tutkimusajankohta 1988 - 1999 on hyvin poikkeuksellinen: Neuvostoliitto romahti, Saksat yhdistyivät ja Suomi pääsi sekä EU:n että talous- ja rahaliiton Emun jäseneksi. Lisäksi Suomi sukelsi teollisen historiansa syvimpään lamaan, josta se nousi myös ennätysmäisen nopeasti ylös.

Loikkanen vertaa seutukuntien talousmenestystä keihäänheittäjän suoritukseen, jossa yhdistyvät itse heitto eli suoritus, kyky, taito, harjoittelu ja osaamispääoma.

Pikkuseudut yllättivät

Oulun seutu sijoittuu tutkimuksessa Suomen 10. tehokkaimmaksi seuduksi. Kemi-Tornion seutu tulee heti perässä 11. sijallaan.

”Huonommin pärjäävät seutukunnat sijoittuvat Vaasa - Kotka -akselin pohjoispuolelle, poikkeuksena Oulu sekä Kemi-Tornion seutu”, vahvistaa Susiluoto.

Kärkikymmenikön yllätyssijoituksia ovat Jämsä, Äänekoski ja Imatra.

Niiden menestymistä selittänee se, että kaikilla kolmella seuduilla on metsäteollisuuden huippunykyaikaisia suuryksiköitä. Tutkimushan mittaa vain yksityistä sektoria ja muun muassa sen työvoiman käytön tehokkuutta.

Työttömät eivät ole millään painolla mukana tutkimuksessa, sillä kärkikymmenikössä Jämsä, Äänekoski ja Imatra ovat kärjessä myös työttömyydessä.

Tutkijat eivät osaa sanoa, miksi esimerkiksi Kajaanin seutu ei ole päässyt Jämsän, Äänekosken ja Imatran kanssa samaan sarjaan, vaikka Kajaanissakin on menestyvää metsäteollisuutta.

He ihmettelevät, että moni hyvin menestynyt seutukunta on vaisu työllistäjä.

”Jos seudun tehokkuus on hyvä, niin uudelleenkoulutus voisi olla yksi ratkaisu työttömyyteen. Seudullahan voi olla samaan aikaan työvoimapula ja korkea työttömyys. Oulussakin on korkea työttömyysaste, vaikka se monilla mittareilla on maailman kärkeä, varsinkin it-teollisuudessa”, pohtii Loikkanen.

Oulu noussut reippaasti

Oulun sijoitus (10.) on seurausta vuosien 1996 - 1999 reippaasta tehokkuuden noususta. Oulu oli lamavuosina 1991 - 1995 vielä 24. sijalla, mutta vuosikymmenen lopulla se nousi jo viidenneksi tehokkaimmaksi. Koko ajanjakson keskiarvo painaa sen kuitenkin kymmenenneksi.

Mielenkiintoista on, että vuosien 1996 - 1999 perusteella Salo oli tehokkain, Jämsä kakkonen ja Helsinki vasta kolmas. Äänekoski kiilasi Oulun ohi neljänneksi.

Erikoista on, että viime vuosien talousnousijan maineessa kylpevä Jyväskylä ei pääse tehokkuudessa lähellekään kärkikymmenikköä. Jyväskylä sijoittuu vasta 23. tehokkaimmaksi seuduksi. Jyväskylä kuului vielä 1988 - 1990 kymmenen tehokkaimman seudun kärkiryhmään, mutta tippui vuosina 1996 - 1999 peräti 40. sijalle.

Lahden, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan seudut ovat myös menneet huonompaan suuntaan tutkimuksen tarkasteluajanjaksona.

”Kaupunkien vaipumista selittänee se, että niissä kaikissa on paljon perinteistä teollisuutta eikä elektroniikkateollisuutta juuri lainkaan. Seudut ovat jääneet suhteellisesti jälkeen kärjessä olevista”, kertoo Susiluoto.

Hän huomauttaa, että ne seudut, jotka ovat olleet tehokkaita, ovat yleensä pystyneet lisäämään myös seutunsa työllisyyttä.

Kokonaistyöllisyyden parantamisessa kärkikymmeniköstä parhaiten on pärjännyt Oulu ja heikoimmin Imatra.

Aluekeskuksiin uutta pohjatietoa

Loikkanen ja Susiluoto kertovat, että tutkimus antaa hallitukselle taustamateriaalia, kun se pohtii uusien aluekeskusten rahoittamista.

”Tuskinpa Suomeen halutaan synnyttää kilpailukyvyttömiä aluekeskuksia. Tutkimus kuitenkin näyttää, että seudulla voi olla surkeat resurssit, mutta se saa niistä paljon enemmän kuin joku toinen seutu ja voi nousta vaikka tehokkaimmaksi”, arvioi Loikkanen.

Tutkijoiden mukaan korkeakoulu tai yliopisto ei välttämättä takaa seudun menestystä. Lappeenrannassa on korkeakoulu, mutta silti seutu on vaipunut tilastossa. Oulussa on yliopisto ja seutu on menestynyt.

”On totta, että yliopisto edistää seudun asioita kuten Oulussa on nähty, mutta välttämättä se ei takaa onnea ja menestystä”, painottaa Loikkanen.

Hän muistuttaa, että maantieteellisillä rajoillakin on merkitystä. ”Itäisellä Suomella ei ole luontevia taloudellisia yhteyksiä rajan toiselle puolelle Venäjälle. Markkina-alue on vähän toispuoleinen verrattuna läntiseen Suomeen.”

Artikkelin lähde Kaleva