Metsätiet pian paketissa

Hailuodon uusjako etenee, myös maanjakotoiveita jo kyselty

Liisa Laine

HAILUOTO

Yläasteen Aito Helmi-salissa käytiin maanantaina varsin maltilliseen sävyyn Hailuodon uusjakotoimitusta. Takavuosien kiihkeistä äänenpainoista ei näkynyt jälkeäkään. Esillä olivat uusjaon ensimmäiset käytännön ilmentymät eli metsäautotiesuunnitelmat.

Tällä kertaa kyse oli kuudesta tiestä: Syökarin, Matikanjärven, Piekkolankarin, Käpykaaran, Sunikarin ja Tukkitien metsäautoteistä. Pohjoisrannan tiet ovat vuorossa ensi keväänä, kertoo metsäsuunnittelija Petri Törrönen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta.

Maanantain tilaisuudessa keskustelua herätti oikeastaan vain Tukkitien linjaus. Suunnitelmiin on sen osalta jo tehty ympäristökeskuksen lausunnon ja maanomistajien kuulemisen jälkeen muutoksia. Hyväksyttyihin suunnitelmiin on vielä kuukauden valitusaika.

Tukkitien linjaukseen oli puuttunut myös ympäristökeskus. Muutoin se totesi omassa lausunnossaan, että tien rakentamisen standardeista on voitava luopua, jos se katsotaan perustelluksi luonnon ja muun ympäristön kannalta aroilla maastokohdilla.

Tien leveyden ja muiden ominaisuuksien puolesta tähän on ympäristökeskuksen mielestä suunnitelmissa pyrittykin. ”Kuitenkin se, että tavoitteena on tukkirekalla ajokelpoinen metsäautotie, asettaa tien rakenteelle omat vaatimuksena”, todetaan lausunnossa.

Ensi kuussa alkavat uusjakoon liittyvät, jo aiemmin hyväksytyt metsätietyöt maastossa.

Ensimmäiset jako-suunnitelmat talvella

Kun tiesuunnitelmat on saatu käsiteltyä, päästään seuraavana käsiksi jaettavan alueen määrittämiseen ja varsinaisiin jakoehdotuksiin. Vasta maanjakoehdotusten myötä selviää, mitä Hailuodon kulttuurimaisemalle uusjaon myötä tapahtuu.

Kesän ja syksyn aikana on maanomistajilta kyselty jakotoiveita ja ensimmäisten jakosuunnitelmien pitäisi valmistua jo ensi talven aikana. Toimitusinsinööri Pekka Törmi kertoo keskustelujen sujuneen leppoisassa hengessä, mutta uskoo kiivaampia äänenpainoja varmasti seuraavan jatkossa.

”En ole vielä sellaista jakotoimitusta nähnyt, joka ei herättäisi mielipiteenvaihtoa.”

Hailuodossa maanjaon perusteena on ollut saaren jako kolmeen eli pääsaareen, Santoseen ja Hanhiseen. Kun maata jaettiin, jokaiselle talolle annettiin tasapuolisuuden nimissä metsä- ja niittysarkoja jokaisesta kolmesta paikasta.

Nyt hajanaiset palstat halutaan koota yhtenäisiksi peltoalueiksi. Kyse on ensisijassa maatalouden eduista.

Hailuodon uusjako kattaa 1 200 hehtaaria viljelyä maata. Tällä hetkellä viljelijöillä on keskimäärin kahdeksan palstaa, yhden palstan pinta-ala on noin 1,9 hehtaaria. Uusjaolla tavoitellaan ainakin palstojen määrän puolittamista. Yhden palstan pinta-alaksi yritetään saada kolme hehtaaria.

Käytännössä uusjako tarkoittaa myös muun muassa 1 800 hehtaarin uusia kunnostusojituksia ja noin 90 kilometriä uusia metsäteitä. Kahden suuren valtaojan, Matikanojan ja Vilkinojan, työt on jo saatu melkein valmiiksi.

Hailuodon omaleimaisuuden yksi oleellisen osa ollut juuri tilojen pirstoutuneisuudessa. Hailuodon kylämiljöö on muokkaantunut pieniksi taloryppäiksi maiden jakamisen ja maakauppojen myötä.

Uusjako sai alkunsa 16 maanomistajan marraskuussa 1995 Oulun maanmittaustoimistolle jättämästä hakemuksesta. Sittemmin uusjaon lopettamiseksi kerättiin muun muassa yli 400 allekirjoittajan vetoomus.

Artikkelin lähde Kaleva