Nuoret valmiimpana työelämään

Jari Niemi

NIVALA Elektroniikan ja mekaniikan yritykset uida porskuttelevat nyt suvannossa. Alan taantuman pituutta tai lyhyyttä ei tohdi ennustaa edes sammakkomies, mutta se on Oulun yliopiston professorin Jussi A. Karjalaisen mukaan varmaa, että homma hupenee, jos koulutukseen ja tuotekehitystyöhön ei panosteta.

Oulun yliopisto on Karjalaisen muodossa vahvasti mukana Oulun Eteläisen alueella käynnistyneessä elektroniikan ja mekaniikan EU-rahoitteisessa projektissa, joka sisältää koulutustehtaan eli tuotantostudion rakentamisen, alan yritysten kehittämisen ja niihin sitoutuvan työvoiman kouluttamisen.

Tuotantostudio on Nivalan Teollisuuskylän toimitusjohtajan Kari Valtasen mukaan nyt luonnosvaiheessa ja sen rakentaminen alkaa maaliskuussa. Rakennuksen yhteyteen yrityksille varatuista tiloista on jo varattu 90 prosenttia.

Projektipäällikkö Jukka Sarja kertoo puolestaan, että tuotantostudiosta saadaan paras mahdollinen hyöty irti silloin, kun se toimii erikoistumisjakson koulutustehtaana Oulun yliopiston ja Ylivieskan teknillisen oppilaitoksen opiskelijoille sekä ammattikoulusta valmistuneille nuorille, jotka halajavat alan yrityksiin töihin.

”Nämä nuoret ovat vuoden tai kaksi kestävän koulutusjakson jälkeen paljon valmiimpia työelämään ja heillä saattaa jopa olla työsopimus johonkin hankkeessa mukana olevaan yritykseen. Näin voimme järjestää työntekijälle räätälöityä koulutusta”, Jukka Sarja toteaa.

Oulun eteläisessä elektroniikan ja mekaniikan yrityksissä on noin 2 000 työpaikkaa, ja alan yritykset lähtivät liikkeelle melkein poikkeuksetta alihankkijan roolissa. Suurimmat yrityksistä ovat kasvaneet sopimusvalmistajiksi ja niillä on tukenaan useitakin alihankintayrityksiä. Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa yrityksillä ei ole juuri ollut.

”Tuotantostudio antaa mahdollisuuden tehdä tutkimusta ja kehitystyötä sekä kouluttaa yritysten työvoimaa. Puolenkymmentä yliopiston opiskelijaa tulee tekemään siellä jatkossa opinnäytetöitään. Ehkä tästä tulee kytky heidän jäämiselleen alueelle. Tähän saakka on alueelle ollut vaikea saada tarpeeksi koulutettua työvoimaa”, Jussi A. Karjalainen sanoo.

Studiota ei Karjalaisen mukaan kannata perustaa hetken huumassa, vaan siitä pitää tehdä paikka, joka varmistaa alueen pysymisen alan kehityksen kärjessä tai ainakin sen tuntumassa myös tulevaisuudessa.

Ennen koulutuksen käynnistämistä alueen yritykset saavat esittää painavat toiveensa sen sisällöstä tämän syksyn aikana käynnistyvässä kyselyssä.

Puutteita olemassa

Metallialan yritysten jo antamien palautteiden mukaan niiden yhteisenä huolena on alalle soveltuvan henkilöstön saatavuus ja sen ammatillisten taitojen ajantasalla pitäminen. Elektroniikan sopimusvalmistajilla on lisäksi ajankohtaisena pulmana kuormituspiikkien hallinta sekä uusien teknologisten osaamisten jatkuva hallinta ja haltuunotto.

”Ne yritykset joilla on älyä ja halua, tulevat hyödyntämään tuotantostudiota. Jos tämä onnistuu, olemme kolmen vuoden kuluttua kova sana”, sanailee Jukka Sarja.

Elektroniikan ja mekaniikan koulutusprojektilla on jo käytössään 19,3 miljoonaa markkaa seuraavalle kolme vuodelle. Rahoitus on kunnossa myös toimitilan rakentamiseen ja sen onnistutaan järjestyvän myös kone- ja laitehankintojen osalta. Niihin on arvioitu kuluvan kymmenen miljoonaa markkaa.

Jari Niemi

Työpaikat turvataan. Jukka Sarja ja Kari Valtanen koristavat, että kun tuotantostudio on täydessä vauhdissa, sen avulla pystytään turvaamaan alan nykyiset työpaikat tai jopa lisäämään niitä.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva