Artikkelin lähde Kaleva
Partisaani-iskuja tutkitaan murhina
Aku Ahlholm
KUUSAMO Keskusrikospoliisi on alkanut tutkia partisaanien iskuja Suomeen murhina, kertoi tutkimusten päätodistaja ja asiantuntija Veikko Erkkilä Kuusamossa torstaina. Hänen mukaansa iskut olivat selvästi harkittuja, eikä niitä voida tutkia sotarikoksina.
Partisaanit surmasivat vuosina 1942-44 Suomen itärajan kylissä noin 150 siviiliä. Tutkijat ovat Erkkilän mukaan löytäneet surmien asianomistajia joka kylältä rajan pinnasta, ja osa surmista on jo selvinnytkin.
Erkkilä sanoi, että keskusrikospoliisin on tarkoitus pyytää Venäjän viranomaisilta virka-apua selvitystyössä. Venäjältä kaivataan edelleen lisätietoa, muun muassa raportteja ja asiakirjoja.
Yhteistyö naapurimaan kanssa ei aina suju, koska partisaaneja pidetään sotasankareina. ”Venäläisten on vaikea omaksua se tosiasia, että suuren isänmaallisen sodan kunniakkaat partisaanit olisivat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin Suomessa.”
Erkkilä kertoo kirjassaan Uskottiin aina parempaan, kuinka yhä elossa oleva partisaanikomentaja Aleksandr Smirnovin uskotaan hyökänneen elokuussa 1943 Sodankylän Luirojoella hyvin varustettuun varuskuntaan.
Tuohon aikaan partisaanit hyökkäsivät kuitenkin Luirojoella pieneen saamelaiskylään surmaten kaikki naiset ja lapset. Kuitenkin Smirnovin kertoma legenda elää yhä Venäjällä.
Erkkilä alkoi selvittää partisaanien toimia Venäjällä vuonna 1993 tarkoituksenaan löytää tietoa heidän vangitsemistaan suomalaisista siviileistä. Hän selvittikin seitsemän suomalaisen kohtalon.
”Etsittyjen siviili-ihmisten joukkoon Kuusamosta kuului 39-vuotias Juho Vilhelm Määttä, jonka partisaanit vangitsivat Lämsänkylässä kesällä 1943. Kylän syrjäisimmässä paikassa asuneen Määtän kuusihenkisen perheen muut jäsenet surmattiin”, Erkkilä kertoi.
Määtän jälkiä ei kuitenkaan enää Venäjältä löytynyt.
Erkkilän esitelmä veti Kuusamon rajavartioalueen johtopaikan luokkahuoneen ääriään myöten täyteen väkeä. Partisaanien iskut koskettavat kuusamolaisia syvältä, sillä moni uhri oli Kuusamosta.
Erkkilä harmittelikin sitä, ettei omaisten surutyötä Suomessa koskaan helpotettu sodanjälkeisinä vuosina.
”Edes SPR ei auttanut suunnattomasti kärsiviä ihmisiä. Enemmän kuin apua tarvitseville se oli lojaali Neuvostoliitolle, Suomen ulkopolitiikalle ja yleiselle ajatusvirralle”, Erkkilä sanoi.
SPR:n tavoin partisaaneista vaikeni koko Suomi, mitä Erkkilä ei jaksanut ymmärtää.
”Jos Suomi halusi vaikenemisellaan hyvää naapurisopua, eihän sen olisi tarvinnut unohtaa uhrien omaisia kokonaan”, hän muistutti.
Aku Ahlholm
(kuva: partisaanit1, jossa ukot kuuntelevat rivissä)
Vakava aihe. Kuusamolaisia partisaani-luento kosketti syvältä, koska useiden yhä elävien kuusamolaisten sisaruksiakin kuoli partisaanien iskuissa.
Aku Ahlholm
(kuvat: partisaani2-5, joissa mies esitelmöi)
Päätodistaja. Kirjailija Veikko Erkkilä on päätodistajana keskusrikospoliisin tutkimuksissa, jotka koskevat partisaanien iskuja Suomeen vuosina 1942-44.
Artikkelin lähde Kaleva