Muhosjoen suun tulppa aukeni

Suistolle valmistunut kala- ja venetie päästää veneellä Oulujoelle

Pekka Karjalainen

MUHOS Jännä tunne. Pyörteet nostavat venettä ylöspäin ja työntävät molemmin puolin käytävän keskelle. Vene liukuu pari metriä leveässä kourussa 40 sentin vesipatjalla turvallisesti. Ei kolise, ei kilise. Vene ei kolhiinnu. Eivät myöskään veneessä olijat.

Turvallisesta kulusta pitävät huolen Muhosjoen suistoon valmistuneessa vene- ja kalakourussa olevat 39 siivekettä, jotka saavat veden riittämään 30 metriä pitkässä kourussa. Veden virtausnopeus vähenee ja vedelle tulee kirjaimellisesti nostetta.

Väylä on maamme ensimmäinen sekä veneille että kaloille tarkoitettu siivekekourutie.

Venekouru toimii hyvin. Sen uskaltaa jokainen sanoa.

”Uskon, että kalakin tykkää nousta kourussa”, sanoo Muhoksen ympäristösihteeri Hannu Salmi. Kuningaslohen nousu Oulujoesta Muhoksen taajaman kautta Rokuan vaaroille menevään 50 kilometriä pitkään Muhosjokeen on kuitenkin vielä kaukana. Lohen pitäisi sivuuttaa Merikoski ja muut voimalaitokset. Vielä se ei ole mahdollista.

”Puolenkymmenen vuoden päästä lohi nousee Muhosjokeen”, uskoo Salmi. Toimivia portaita on olemassa. Joen veden laatu on otollinen. Työmaapäällikkö Jukka Rinne Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta on Salmea pessimistisempi. ”Ehkä kuitenkin joskus.”

Vaikka kaikki ulkoiset esteet poistuvat, joen oma kalakannan syntyminen ei ole ollenkaan yksinkertaista. Helppoa ei ole myöskään jokiuskollisen lohikalan saaminen oivaltamaan, mikä on kotijoki ja kutupaikka.

Vielä saadaan tyytyä istutettuun kirjoloheen ja tavallisiin jokikaloihin. Muhosjoesta lähtee jo nyt kuitenkin myös harjusta ja taimenta. Siellä on myös rapuja.

Tulppa poistuu Muhosjoen suulta

Muhosjoen suiston kouru poistaa tulpan Muhoksen taajaman ja Oulujoen väliltä. Kirkonkyläläiset ja muutkin pääsevät suoraan Oulujoelle. Pari vuosikymmentä sitten rakennettiin pato Muhosjoen suistoon, koska Oulujoen veden säännöstelyn vuoksi sen pinta saattaa vaihdella jopa kaksi-kolme metriä. Kala ei noussut padon yli. Myöskään kiskoilla ollut veneenkuljetusvaunu ei toiminut. Nyt niiden pitäisi olla järjestyksessä.

Turistit ja tervareitti Oulujärvestä Perämerelle on vielä kaukainen haave. Voimalaitosten ylityskohdat ovat liian hankalia.

”Eivät ihmiset viitsi soittaa traileria avuksi. Kyllä jokainen haluaa hoitaa veneen itse ylöspäin”, sanoo Salmi. Hän uskoo, että Montan voimalaitoksen ylitys olisi helposti järjestettävissä. ”Siellä on uiton peruna valmis kiskorata. Se toimisi, koska reitti saadaan loivaksi ja maalle.”

Rinne ja Salmi toivovat, että Montan voimalaitoksen veneenylityspaikka saataisiin mukaan vuoden 2003 loppuun saakka voimassa olevaan Oulujoen moninaiskäyttöohjelmaan. Se avaisi portteja matkailulle, koska voimalaitoksen yläpuolella on leirintäalue.

Muhosjoen suiston vene- ja kalatie ja kauneuspadon entisöinti maksoi noin 400 000 markkaa. Viuluista 41 prosenttia tulee EU:lta, 28 prosenttia työministeriöltä, 19 prosenttia voimayhtiö Fortumilta ja 12 prosenttia Muhoksen kunnalta.

Ensi kesänä valmistuvan koko satama-alueen kunnostus maksaa puolestaan miljoonan. Maksumiehet ovat samat kuin venetiellä.

Jukka Leinonen

Nostetta ylöspäin. Venetien siivekkeet aiheuttavat pyörteen, joka nostaa veneen patjalle. Veneen kulkua testaamassa työmaapäällikkö Jukka Rinne (vas.) ja ympäristösihteeri Hannu Salmi Ilkka-pokineen.

Jukka Leinonen

Rahaa tarvitaan. Työmaapäällikkö Jukka Rinne ja ympäristösihteeri Hannu Salmi ovat huolissaan ympäristörahojen tulevaisuudesta, kunhan EU:n nykyinen ohjelmakausi päättyy. Töitä kyllä riittäisi.

Jukka Leinonen

Monttakin onnistuu. Ympäristösihteeri Hannu Salmi uskoo, että Montan voimalaitoksen veneväylä onnistuu. Hän toivoo, että se saataisiin seuraavaksi ohjelmaan.

Artikkelin lähde Kaleva