Artikkelin lähde Kaleva
Syötteeltä löytyi muinaiskohteita
Arkeologian opiskelijat kartoittivat elonmerkkejä tuhansien vuosien takaa
Airi Railo
PUDASJÄRVI Syötteen alueelta on löytynyt kesällä tehdyssä kartoituksessa kymmeniä entisaikojen elosta kertovia kohteita, joista vanhin on jopa parin tuhannen vuoden ikäinen asuinpaikka.
Oulun yliopiston yhdeksän arkeologian opiskelijaa kartoittivat yhteensä 23 kohdetta, joissa on kaikkiaan 45 kiinteää muinaisjäännöstä. Näistä 25 on varmoja esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.
Työtä johtanut arkeologi Jari Okkonen kertoo, että muinaisjäännöslöydöksiä voidaan pitää merkittävänä. Syöte Life -alueen kaltaiselta erämaaseudulta arkeologista kulttuuriperinnettä löydetään hyvin harvoin.
”Tarkkaa aikaa nyt löydetyille muinaisjäännöksille on vaikea arvioida ennen tarkempaa tutkimusta, ehkä ne ovat iältään 500-1 000 vuotta”, Okkonen sanoi.
Syöte Life -hankkeen ja samalla Syötteen kansallispuiston yksi johtavista teemoista on maankäytön historian selvittäminen.
Lähihistoria viimeisen kolmensadan vuoden ajalta selvitettiin arkistoista ja vanhoista kartoista. Esihistorialliselle ajalle arkistolähteet eivät kuitenkaan yllä.
”Metsähallitus halusi selvittää alueen kulttuuriperinnön ja tilasi Oulun yliopistolta arkeologisen inventoinnin”, kertoo suunnittelija Jouni Aarnio Metsähallituksen luontopalveluista.
Muinaislöydöksiä Lauttalammelta
Pytkynharjun länsipäästä löydettiin alueen ainoa esihistoriallinen asuinpaikka, jossa on asuttu noin 2 000 vuotta sitten, ilmeisesti kuitenkin vain tilapäisesti.
Alueelta löytyy palaneita kiviä ja jäännöksiä kvartsi-iskoksista. Kvartsista tehtiin työkaluja muun muassa nahan leikkaamiseen.
Mielenkiintoisia löydöksiä ovat Rometölvään kivipöydät, pienien kivien varaan tuetut kivipaasit. Ovatko nämä liittyneet alueella ennen asuneiden saamelaisten uhrikiviin eli seitoihin vai ovatko ne luonnon muovaamia tai kenties ihmisten tekemiä, ei varmuudella voida sanoa.
Suurin osa muinaisjäännöksistä on erilaisia kuoppaesiintymiä, joiden alkuperää selvitetään erilaisin kaivauksin. Osa näistä on selkeitä pyyntikuoppia, muut varastoina käytettyjä, ehkä myös väliaikaisina asumuksina.
Puiston käyttäjille lisää tietoa
Metsähistoriaa ja muinaisjäännöksiä tullaan hyödyntämään Syötteen kasallispuiston luontokeskuksen näyttelyssä ja luonto-oppaissa.
”Muinaisjäännöksiä voidaan havainnollistaa vaeltajille reittien varsilla. Näin saadaan uusi näkökulma erämaahan”, arvelee Aarnio.
Hänestä on mielenkiintoista havaita, että Syötteen aluetta on hyödynnetty jo esihistoriallisista ajoista alkaen. Pienellä alueella saattaa löytyä merkkejä tuon ajan pyyntikulttuurista, 1800-luvun kaskiviljelyksistä ja 1900-luvun savottakulttuurista.
HUOM! Kuvat UP:n sähköpostissa. Kaksi kuvaa, joista parempi, jossa kaksi miestä tonkii maata. Tähän on myös graafi, johon piirretty vanha asuinpaikka, jossa herrat ovat myös kuvassa.
Airi Railo
Vanhat jäljet. Arkeologi Jari Okkonen ja puistonjohtaja Timo Eskola tutkivat kvartsi-iskoksia, jotka ovat 2000 vuotta vanhoja.
Artikkelin lähde Kaleva