Artikkelin lähde Kaleva
Professori tekee töitä kolmessa vuorossa
70-vuotias
Kyösti Julku Haukiputaalla.
”Kun Samuel P. Huntington julkaisi vuonna 1996 kirjan The Clash of Civilizations, jossa hän ennusti kulttuurien välistä sotaa seuraavaksi sodaksi, hänelle lähinnä naurettiin. Nyt olemme tilanteessa, joka voi eskaloitua kulttuurien väliseksi suursodaksi”, kuvailee keskiviikkona 70-vuotispäiväänsä lomareissulla viettävä professori Kyösti Julku.
Kirjastohuoneen takkatulen ääressä Julku tarinoi kokemuksia Venäjältä. Muistot unettomista öistä mafian omistamassa moskovalaishotellissa, junamatka maantiepoliisin uhatessa sakoilla yhden olutpullon tähden tai ravintolalasku Kiovanleikkeestä heräävät henkiin Kiiminkijoen varren rauhassa. Maailmaa nähnyt herrasmies vie ensi keväänä perheensä Pariisin latinalaiskortteliin, jossa hän on käynyt viitisentoista kertaa.
Neuvostoliiton kaatumista edeltäneen kihinän Pietarissa kokeneena ja suomalais-ugrilaisen historian tuntijana Kyösti Julku arvostaa Helsingin Sanomien kolumnissa viime torstaina kirjottaneen kulttuuriantropologian emeritusprofessorin Matti Sarmelan ajatuksia.
”Länsimaisia vihataan islamilaisessa maailmassa, koska se mielikuva, joka heille lähinnä television kautta välittyy, aiheuttaa katkeruutta ja vihamielisyyttä. Sarmela sanoo suunnilleen näin, että `lihavat ja räyhäävät valkoihoiset ovat monien ei-eurooppalaisten mielestä aggressiivisen pelottavia ja vastenmielisiä, varsinkin kun heiltä puuttuvat käytöstavatkin.' En väitä, että islamilaisessa maailmassa asiat olisivat kohdallaan, mutta heillä on halu puolustaa eettisiä arvoja.”
Julku listaa länsimaisia arvoja, joita media meistä välittää.
”Poikkeuksetta länsimaisista annetaan vääristynyt kuva. Rämisevä, sielua repivä musiikki, jota rokiksi kutsutaan, soi kaikkialla Afganistania lukuunottamatta. Huumeet, väkivalta, hajonnut perhe...eiväthän islamilaiset voi kunnioittaa tätä”, hän painottaa.
Kulttuurien välisen suvaitsevaisuuden kasvattamisella on kiire. Julkun kertoman mukaan turkkilaiset organisoivatkin parhaillaan Istanbuliin kristityn ja islamilaisen maailman kongressia, jossa keskustellaan kuilun kaventamisesta.
Historian opiskelijoiden piirissä pidetty ja legendaarinen professori jäi eläkkeelle Oulun yliopistosta seitsemän vuotta sitten. Hän muistelee humanistisen tiedekunnan tupakkahuoneessa käytyä keskustelua rasismista.
”Kun toinen opiskelijatytöistä sanoi, ettei hän ole rasisti, mutta, minä puutuin puheeseen. `Olen samaa mieltä. Hyväksyn islamilaisen maailman sen jälkeen kun Mekkaan ja Medinaan voidaan rakentaa kristitty kirkko. Ennen kuin siellä tullaan vapaamielisiksi, eikä valtiota ja uskontoa eroteta toisistaan, en ole rasisti, mutta...”
Tunnen itseni tyhmäksi, kun professori vastaa kysymykseeni vapaa-ajasta työn ulkopuolella. Hänellä ei ole vapaa-aikaa, eikä vapaa-ajan ongelmia.
”Normaali viikkorytmini on muotoutunut päivästä riippumatta samanlaiseksi. Menen nukkumaan keskiyöllä, herään neljältä aamulla ja haen jääkaapilta kylmää Pepsi Maxia, koska kahvi on minulta kielletty. Teen töitä, kunnes perhe on lähtenyt kouluun -vaimoni on opettaja- ja otan ensimmäiset päivätorkut aamukymmeneltä. Herään kuin nakutettu kahden tunnin kuluttua ja jatkan töitä iltapäivään. Kello viideltä on perheen pyhä hetki, jolloin kokoonnumme ruokapöytään vaihtamaan päivän kuulumisia. Kuudesta kahdeksaan on toisten torkkujen aika, jonka jälkeen työt jatkuvat puolille öin”, kuvailee kirjailija kolmea vuorokautista työrupeamaansa.
15 vuotta työn alla ollut kirja suomalais-ugrilaisuudesta ei Julkun suunnitelmista huolimatta ilmesty joulumarkkinoille, mutta hän valottaa teoksen pääpiirteitä esitelmässään Kyösti Julkun kunniaksi järjestetyssä juhlaseminaarissa Oulun yliopistolla perjantaina.
”Voimat loppuivat kesken ja väliin tuli myös käytännönasioita. Amerikkalaiset copyright oikeudet vievät kuukausia, ja istuisin pian käräjillä, jos käyttäisin julkaistua karttaa luvatta”, Julku painottaa ja nousee nojatuolista etsiäkseen 15 000 -päisestä kirjastostaan esimerkkitapauksen tiukoista tekijänoikeuksista.
MARI HAUTAMÄKI
Tapio Maikkola
Elämän keskeinen sisältö. Historian professori Kyösti Julkun viime vuodet ovat täyttyneet eläkepäivinä työstä. Vuosittainen Roots-kongressi, jonne kokoontuu suomalais-ugrilaisuutta historian, arkeologian, antropologian ja genetiikan saroilta tarkastelevia tutkijoita ei tänä vuonna järjestetä, mutta ensi vuoden Ruotsin tapahtumaa organisoidaan jo.
Artikkelin lähde Kaleva