Artikkelin lähde Kaleva
Kortesalmen rahoitus varmistui
EU:n hallintokomitea hyväksyi raja-aseman rakentamiseen 36 miljoonaa markkaa
Aimo Kajava
Aku Ahlholm
KUUSAMO Vuosikymmenen vireillä olleen Kuusamon rajanylityspaikan rakentaminen varmistui lopullisesti tiistaina Brysselissä.
EU:n hallintokomitea näytti vihreää valoa Venäjän puolelle rakennettavan raja-aseman rahoitushakemukselle. Tacis-ohjelmasta varataan rahaa kuusi miljoonaa euroa, eli noin 36 miljoonaa markkaa.
”Kortesalmi sai myönteisen kannan hallintokomiteassa. Komissio valmistelee seuraavaksi muodollisen päätöksen ja sopii sen jälkeen muistiolla yksityiskohdista venäläisen osapuolen kanssa”, kertoi Suomea hallintokomiteassa edustava ulkoministeriön Venäjän yksikön päällikkö, tutkija Eeva Varis.
Kortesalmi on yksi palanen raja-alueohjelmaa, jota hallintokomitea käsitteli eilen komission esityksen pohjalta.
Marssijärjestyksen mukaan komission esitys tuodaan eri jäsenmaiden edustajista koostuvan komitean vahvistettavaksi, jonka jälkeen se etenee toteutettavaksi.
Varis ei lähde arvioimaan tässä vaiheessa sitä, millä aikataululla raja-aseman rakentaminen alkaa.
”Tämä on monimutkainen hanke, jossa on paljon venäläisiä osapuolia, rajavartioston ja tullin paikallisviranomaisia”, Varis muistuttaa.
EU sitoutuu vastaamaan varsinaisesti ainoastaan raja-aseman investoinneista.
Venäläisten on huolehdittava nyt ala-arvoisessa olevan tiestön parantamisesta Pääjärveltä rajanylityspaikalle, jota on noin 50-60 kilometriä. Jatkossa venäläisten on rakennettava myös sähkölinja raja-asemalle.
Rakentaminen alkaa ensi vuonna
Kuusamossa rajanylityspaikan rahoituksen varmistuminen on iso asia, sillä koko Koillismaalle heijastuvan päätöksen eteen on tehty hartiavoimin töitä.
Kaupunki on varautunut tukemaan raja-aseman rakentamista 500 000 markalla ja toimittamaan sille alkuvaiheessa sähköt viideksi vuodeksi.
”Hienoa, hienoa - vuosikymmenen työ menee maaliin”, kaupunginjohtaja Kyösti Tornberg huudahtaa päätöksen kuultuaan.
Hänen arvion mukaan rajanylityspaikan rakentaminen lähtee liikkeelle ensi vuonna. Vaikka komissio joutuu vielä sopimaan yksityiskohdista, Torberg ei usko muodollisen byrokratian vievän kohtuuttomasti aikaa. Edessä on vielä myös tarjouskierrokset, jotka vaativat aikaa.
”Hallintokomitean päätös oli kuitenkin olleellinen murtokohta”, hän muistuttaa.
Tornbergin mukaan Karjalan tasavalta on myös päättänyt varata teiden parantamiseen rahaa ensi vuoden talousarvioon.
”Rajanylityspaikan vaikutukset alkavat näkymään 3-5 vuoden tähtäimellä merkittävästi Kuusamon matkailussa”, arvioi Tornberg.
Tulli palkkaa lisää väkeä
Tulli aloittaa heti rahoituksen varmistuttua kymmenen uuden työntekijän haun Kuusamoon.
Tullipäällysmies Pentti Väisäsen mukaan lisävoimaa tarvitaan jo raja-aseman rakennustöiden takia, joten rekrytointi on aloitettava heti.
Muita muutoksia rajanylityspaikan kansainvälistyminen ei tuo.
”Tullimiehillä on aina sama koulutus, oltiin sitten tilapäisellä tai kansainvälisellä ylityspaikalla töissä”, Väisänen sanoo.
Lisää miehistöä tarvitaan myös rajavartioasemalle. Kuusamon rajavartioalueen päällikkö, majuri Jouni Norppa kertoo, että aluksi pärjätään nykyvahvuudella, mutta vähitellen rajan vahvuutta on lisättävä enintään kahdeksalla miehellä.
Tullin tavoin rajavartiosto on valmis kansainväliseen rajanylityspaikkaan, vaikka ylittäjiä uskotaan muutoksen jälkeen tulevan vuodessa 50 000 enemmän kuin tähän saakka.
”Miehiä on jo koulutettu ja käytetty kansainvälisillä rajanylityspaikoilla töissä”, Norppa kertoo.
Kortesalmella pystytään jo tarkistamaan kaikkien ylittäjien rekisteriyhteydet. Rajavartiomestari Ari Makkonen kertoo lisäksi, että muutamat rajavartijat ovat opiskelleet venäjää.
”Kieltä pitäisi siltikin hallita vielä paremmin, sillä monet venäläiset eivät osaa muuta kieltä”, hän sanoo.
Asukkaat odottavat turistivirtoja
Aku Ahlholm
KUUSAMO Rajanpinnassa asuva Mikko Nevala pilkkoi tiistaina polttopuita entiseen malliin, mutta rajan avautumisesta lähikylillä on puhuttu pitkään. ”Olen odottanut, että se toisi tänne elinvoimaa, ja tuleepahan sen jälkeen ainakin tiet aurattua kunnolla”, Nevala uskoo.
Lämsänkyläntien varrelta hävisi viimeinenkin kauppa 1970-luvulla, mutta nyt sellainen saattaa palata. ”Joillakin on ollut suunnitelmia perustaa taas jokin kioski-baari-tyyppinen paikka, kun raja kansainvälistyy”, Nevala kertoo.
Hän toivoo, että elämän vilkastuminen 50 kilometrin päässä Kuusamon keskustasta tuo kyliin nuoria perheitä.
Rajaseudun vanha väestö suhtautuu rajaliikenteen vilkastumiseen varauksellisesti. Monilla on vielä kauhukuvia sota-ajan partisaaneista, jotka surmasivat rajan lähellä yhä asuvien vanhusten lähisukulaisia.
Mikko Nevala ei kuitenkaan usko lieveilmiöihin. ”Soittelin kymmenen vuotta sitten tutuille Vartiukseen ja kyselin, ovatko rikokset siellä lisääntyneet. Eivät olleet”, hän toteaa.
Samansuuntaiset mietteet ovat kyläaktiivi Pentti Murtovaaralla. Hän uskoo, että vanhusten pelot ovat turhia ja että lisääntyvät turistivirrat merkitsevät koko Kuusamolle enimmäkseen myönteisiä asioita.
”Kyllä elämä täällä vilkastuu. Ihmisiä muuttaa lisää ja tiekin saadaan rakennettua loppuun”, Murtovaara sanoo.
Lämsänkyläntien kylien tulevaisuutta ei ole kuitenkaan uskallettu rakentaa lisääntyvien turistien varaan, koska Kortesalmen rajanylityspaikan kansainvälistämisestä on puhuttu jo kymmenen vuotta.
Rekkamiehet epäileviä
Tiistaina rajanylityspaikan saama rahoitus askarrutti lähinnä tukkirekkoja kuljettaneita miehiä. Tähän saakka he ovat päässeet Kortesalmen ja Suoperän raja-asemilta eteenpäin vaivatta.
”Se ei helpota meitä, vaikeuttaa ennemminkin. Venäjän puolella tiet ovat huonoja, joten vahinkojen vaara lisääntyy liikenteen vilkastuessa”, totesi Kari Homanen.
Rajanylityspaikan pidentyvistä aukioloista ei Homasen mielestä ole hyötyä, koska kuljettajien on pidettävä vapaita joka tapauksessa.
Myös tukkirekkaa kuljettanut Mikko Mourujärvi epäili, ettei rajanylitys ainakaan helpotu. Suomen puolella asiointi voi olla vaivatonta, mutta Venäjän tulli saattaa joskus ruuhkautua.
Aku Ahlholm
(kuva: raja1, jossa rajavartija tarkastaa rekkaa)
Tuttua työtä. Tarmo Mustaniemi tarkastaa Venäjän puolelle matkaavaa tukkirekkaa Kortesalmen rajanylityspaikalla.
Aku Ahlholm
(kuva: raja2, jossa mies tulee rekalta ja rajamies nousee kyytiin)
Tukkimiestä mietityttää. Kari Homanen saapuu Venäjältä takaisin Kuusamoon. Hänen mukaansa rajanylitys voi ammattiautoilijoilla hidastua, kun rajanylityspaikasta tulee kansainvälinen.
Aku Ahlholm
(kuvat: raja3, raja4 ja raja5, joissa mies hioo moottorisahaa tai pilkkoo puita)
Mieluisa uutinen. Mikko Nevala uskoo syrjäkylien elämän vilkastuvan rajanylityspaikan lähistöllä. Kylille saattaa tulla jopa kauppa, jollaista ei ole ollut enää 25 vuoteen.
Aku Ahlholm
(kuva: raja6, jossa mies näyttää passia)
Tuttu mies. Venäjältä tukkikuorman kanssa palaava Mikko Mourujärvi näyttää passinsa rajalla. Tähän saakka Kortesalmella on aina tiedetty, kuka on tulossa ylittämään rajaa.
Artikkelin lähde Kaleva