Jäähalli pysyy Raksilassa

Vanhan hallin saneeraus tai uuden rakentaminen tasavahvoja vaihtoehtoja

Jussi Pääkkönen

OULU Oulun päättäjillä on lähikuukausina edessään kiperä paikka; kaupungintalolla on ratkaistava, kuinka paljon veromarkkoja jääkiekkoliigapaikkakunnan on soveliasta investoida ammattimaiseen urheilubisnekseen.

Raksilan vanha jäähalli saadaan halvimmillaan kuntoon 35-45 miljoonalla markalla. Moiset menot sisältää termi ”tekninen peruskorjaus”.

Maanantaina julkistetussa Oulun jäähallihanketyöryhmän väliraportissa on kuitenkin huomattavasti innokkaammin selvitelty kahta muuta vaihtoehtoa: nykyisen hallin saneerausta monitoimihalliksi (111 miljoonaa markkaa) tai uuden monitoimihallin rakentamista Ouluhallin ja pesäpallostadionin naapuriksi (127 miljoonaa markkaa).

Jälkimmäisessä esityksessä ei ole otettu huomioon sitä, että vanha jäähalli on joka tapauksessa korjattava tai kaadettava. Vuonna 1975 valmistuneesta hallista ei taida saada kalua pelkällä pensseliremontilla.

Saneeraussuunnitelma puolestaan sisältää ”poistuvan jään kustannukset”, 10 miljoonaa, jolla rakennettaisiin harjoitusjäähalli. Se korvaisi nykyisen hallin päädystä häipyvän treenikaukalon ja hallin muun kuin jääurheilukäytön.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että teatterin peruskorjaukseen on esitetty käytettäväksi 110 miljoonaa markkaa seuraavien kahden vuoden aikana.

Vielä viime keväänä tapetilla ollut, Huuhkajapuistoon sijoitettu Areena-suunnitelma on halliselvityksessä mukana vain vertailun vuoksi. Hanke on todettu liian kalliiksi.

Kovin paljon avoimia asioita

Työryhmän asettaja, apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi korostaa, että raportti on välivaihe. Jäähallisuunnitelmaa ei ole otettu mukaan budjettiesitykseen, eikä aikataulua sen sinne tulosta ole. Monia asioita on vielä selvitettävä, ennen kuin valtuustosalissa painetaan äänestysnappuloita.

Loppuraportin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Vasta sen jälkeen alkaa päätöksentekoprosessi, joka epäilemättä on värikästä seurattavaa. Urheilurakentaminen ei ole ollut Oulussa koskaan yksinkertaista.

Suunnitelmat vaativat molemmissa tapauksissa ulkopuolista rahoitusta. Kaupunki lähtee siitä, että yksinään se ei Areenaa kustanna.

Yksityisen rahan osuudeksi arvioidaan 25-35 miljoonaa markkaa ja siitä työryhmän vetäjä, apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen aikoo pitää kiinni. Valtionavuista ei ole muuta tietoa, kuin että ne ovat lujassa.

Jos esitetyt budjetit pitävät likimain kutinsa, Oulun verovelvolliset maksavat tulevasta hallista noin sata miljoonaa markkaa.

Väliraportin mukaan rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan ensi keväänä, mutta Matti Pennasen mukaan aikataulu on optimistinen, ja käytännössä puhutaan vuodesta 2003.

Pääkäyttäjän toiveiden mukaan

Monitoimihalleista puhuminen on lähinnä sananhelinää, sillä tulevan hallin ylivoimaisesti merkittävin kuluttaja tulee olemaan Oulun Kärpät. Suunnitelmissa on kuitenkin otettu huomioon myös muiden urheilutapahtumien, messujen, konserttien ja kokousten järjestäminen.

Liikennejärjestelyillä on vaihtoehtojen puntaroinnissa merkittävä osuus; Raksilassa kun on nykyisin täysi kaaos ennen ja jälkeen kiekko-otteluiden. Liikennesuunnittelijoille uusi hallivaihtoehto olisi hivenen mieluisampi.

Suurimpana käyttäjänä Kärpät on saanut sanoa sanansa suunnittelun suhteen. Kärpät ei halua ryhtyä halliin edes osaomistajaksi, vaan se olisi valmis ottamaan vastuuta hallin operatiivisista tehtävistä erillisen yhtiön tai yhteistyökumppanin kanssa.

Katsomokapasiteettia on toivottu 8000 katsojalle, mikä toteutuu molemmissa vaihtoehdoissa. Istumapaikkoja on suunniteltu 7000 ihmiselle.

Kärpät hoksauttaa kannanotossaan, että vanhaa hallia (7600 katsomopaikkaa) rakennettaessa Oulun väkiluku oli 70 000. Jos nykyinen väkiluku, 123 000 asukasta, olisi mitoituksen kriteeri, katsojapaikkoja tulisi olla 11 000.

Artikkelin lähde Kaleva