Fuusio luupin alla

Arja Mikkola

OULU Suomen 15 TE-keskuksen johtajanpaikat ovat juuri menossa uuteen hakuun. ”Kyllä”, ilmoittaa Leila Helaakoski selvästi halunsa jatkaa fuusiotyötä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa ensi huhtikuun jälkeenkin. ”Täällä ei ainakaan sammaloidu”, johtaja naurahtaa pestinsä karaisemana.

Työvoima- ja elinkeinokeskukset aloittivat työnsä vuonna 1997. Yhdistymistä on seurattu tiiviisti, pahansuovankin kritiikin kera.

KTM:n asiakkaiden parissa toimeenpanema tuore laatuarvio antaa TE-keskusten palvelukyvylle keskiarvoksi hyvän kahdeksikon.

Sen sijaan Valtiontalouden Tarkastusviraston raportti kesän lopulta ronkkii esille pelkästään puutteita. Murskaavan tuloksen mukaan maaseutu- tai työvoimaosastoilla ei nähty liitoksessa mitään lisäarvoa. Osastojen suhtautumista kuvataan ”nihkeäksi” ja ministeriöiden käskynjakoa ”putkiohjaukseksi”. Myönteiseksi koko fuusio on koettu vain yritysosastoilla.

Ongelmia on puitu julkisuudessa aivan toisin kuin yritysfuusioita: ”Me olemme koko ajan jonkun luupin alla.” Arvostelua riitää, vaan ei neuvoja: ”Millainen on ihanne-TE-keskus?”, Helaakoski heittää tarkastajille.

”Meidän rahat on nyt kohdistettu paremmin ja vaikuttavammin kuin aikaisemmin.”

Maaseutukeskuksesta siirtynyt johtaja myöntää kuitenkin kyntäneensä viime vuodet raskasta sarkaa. ”Hyvin innokkaalla mielellä lähdin. Mutta täytyy tunnustaa, että en uskonut, että se fuusio on niin vaikea.”

Syynä TE-keskusten starttiongelmiin Helaakoski pitää sitä, että elinkeino- ja työvoimatuen yhdistäminen suunniteltiin ylhäältäkäsin, kauppa- ja teollisuusministeriön piirustuslaudalla: ”Fuusioitavia organisaatioita ei oltu lainkaan valmisteltu muutokseen.”

Sisäistä vastustusta ruokki sekin, että joka organisaatiossa on ollut useita henkilöitä, jotka olivat hakeneet johtajan paikkaa, mutta jääneet entiseen asemaansa: ”Se ei ainakaan ole vähentänyt muutosvastarintaa.”

Työvoimatoimistot monipuolistuvat

”Yhtymäkohtia on, minusta tämä on hyvä liitos”, johtaja summaa kaikesta huolimatta. Helaakoski olisi valmis ottamaan siipiensä suojaan lisääkin: metsäkeskuksen viranomaispuolen sekä edes osan Kajaaniin keskitetyistä kalatalousasioita hoitavista voimista. Siksi, että valtaosa ammattikalastajista työskentelee merellä.

Joka tapauksessa yhden katon alla voidaan ajatella joustavammin. Suunnitteilla on esimerkiksi, että työvoimatoimistojen palveluja sekä ryhmitellään uudestaan hallinnollisesti että laajennetaan.

Helaakoski puhuu sisäisestä rakenneuudistuksesta: ”Tämä on sellainen haave, joka minulla oli, kun tulin tähän. Että saataisiin osa työvoimatoimistoista työvoima- ja elinkeinotoimistoiksi.”

Maaseutuyritysneuvojan siirtämisestä työvoimatoimistoon neuvotellaan piakkoin. Myös kunnan elinkeinoasiamiehet sopisivat jatkossa työvoimatoimistojen yrityspisteisiin. Uusyrityskeskuskin on ottanut yhteyttä asiassa.

”Tässä voidaan yhdistää valtionhallintoa ja kunnanhallintoa. Tässä voidaan yhdistää myös yksityistä.”

Vain ympäristökeskuksen olisi jatkossakin pysyttävä ristiriitojen välttämiseksi omillaan. ”Meidän kaikkien omatuntona.”

Huoli tiedotuksesta

Fyysisesti yhdistyminen alkoi vasta vuosi sitten kesällä, kun kaikki kolme tahoa - maaseutu-, työvoima- ja yrityspalvelut - muuttivat Oulussa saman katon alle.

Kasarmialueella toimii nyt toistasataa ihmistä. Helaakoski myöntää, että yhteistyö on edelleen hakusalla. ”Päälliköt tunsivat toisensa, mutta muut välttämättä eivät. Yhteisen tekemisen hakeminen on vienyt aikaa.”

Myös työkalujen saaminen on kestänyt. Vastuuta annettiin, mutta alkuun johtaja saattoi päättää vain siitä, ”kirjoittaako lyijykynällä vai mustekynällä”, Helaakoski kuvaa.

Vaan ehkä se oli hyväksikin: ”Kun kukaan ei voinut pomottaa toistaan, piti etsiä yhteisiä näkemyksiä.”

Komentojen sijaan päällikkö pyrkii jatkossakin painottamaan informaatiota. Tärkeimpiä informaation lähteitä on hankeryhmä. Se käsittelee sitovasti kaikki rahakkaammat tai työllistävät hankkeet. Joka toinen viikko kymmenkunnan osanottajan kokouksessa eri osastojen ajatukset myös yhteensovitetaan niin, että ne tukevat paitsi toisiaan myös maakunnan ohjelmia. ”Että meillä on visio ja katsotaan, miten näillä välineillä toteutetaan visiota.”

Asiakkaat rankkasivat keskuksen tiedotuksen kolmanneksi heikoimmalle sijalle. Tiedottajaa tarvittaisiinkin paitsi imagon rakentamiseen myös demokratian nimissä: että kaikki kynnelle kykenevät saisivat tiedon tukimahdollisuuksista.

Sen sijaan ulkoa ostettavien, tuotteistettujen kehittämispalvelujen markkinoinnin osalta Pohjois-Pohjanmaa loistaa. ”Jos yritystuista joskus joudutaan luopumaan, juuri kehittämispalvelujen kautta voidaan lähteä eteenpäin”, Helaakoski kaavailee tulevaisuutta.

Arkisto

Hihat heilumaan. Liitos on ollut rankkaa aikaa, myöntää Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski. Keskuksen yli sata työntekijää muuttivat saman katon alle vasta vuosi sitten kesällä.

Artikkelin lähde Kaleva