Elämäntarinoista syvyyttä vanhustyöhön

Liisa Lehto-Peippo

OULAINEN Vanhusten elämäntarinat kaivetaan esiin vanhustyön kehittämiseksi Oulaisissa. Rantakartanon palvelukeskuksen ja Oulaisten kotipalvelun työntekijät haluavat vanhuksesta syvällisempää tietoa. Elämäntarina aiotaan tästä lähtien sisällyttää vanhuksen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Tarina kootaan vanhusta itseään ja omaisia haastattelemalla.

Nykyinen palvelu- ja hoitosuunnitelma on vanhustenhuollon työntekijöiden mielestä puutteellinen. Se ei ole riittävän yksilöllinen. Se kertoo vanhuksesta perustiedot, sairaudet, lääkkeet ja omaisten yhteystiedot, mutta ei hänen henkilökohtaisia tarpeitaan, jotta hänelle voitaisiin suunnitella sopiva viriketoiminta. Henkilökunta ei tiedä kuka on askartelu-, kuka laulu- ja kuka käsityöihminen.

”Sen tiedämme, miten pissatulehdus hoidetaan. Siihen on tutkimukset ja lääkkeet. Vanhuksesta itsestään emme paljon tiedä. Kun vanhuksen elämäntarina on tiedossa, myös hänelle sopivat viriketoiminnat löytyvät”, sanoo perushoitaja Marjo Vikström Rantakartanon palvelukeskuksesta.

Kun elämäntarina on kirjattuna palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, se on kaikkien hoitajien käytettävissä samanlaisena, ja he voivat soveltaa sitä arkipäivän työssä.

Palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittäminen on yksi haaste, joka on noussut esille kaupungissa äskettäin alkaneessa kaksivuotisessa vanhustyön kehittämishankkeessa, Luova-projektissa. Sitä rahoittaa työministeriön työelämän kehittämisohjelma. Asiantuntijatuen määrä on liki 300 000 markkaa.

Oulaisissa on ollut vanhustyön kehittämishankkeita jo kymmenen vuotta. Hankkeet ovat painottuneet kotona asuvien vanhusten toimintakyvyn tukemiseen. Toimintakykyä kotiin -hanke toteutettiin vuosina 1998-1999. Siinä kehitettiin uusia ajattelu- ja toimintamalleja kotona asuvien vanhusten toimintakyvyn tukemiseen.

Hankkeessa syntyneiden toimintamallien käyttöönotto vaatii kuitenkin vielä jatkotyöstämistä. Uusi toimintamalli palvelu- ja hoitosuunnitelmiin on vielä toteuttamatta. Vanhusten toimintakyvyn arviointiin sekä tukemiseen on tarpeen kehittää uusia menetelmiä.

Avuksi vanhuksille ja työntekijöille

Uusia ajattelu- ja toimintamalleja vanhustyöhön etsivät työntekijät itse. Mallien on määrä edistää myös työntekijöiden työkykyä ja työssäjaksamista. Palvelukeskus Rantakartanossa ja kotipalvelussa vanhukset ovat huonokuntoisia ja runsaasti apua tarvitsevia.

Hankkeen asiantuntijaohjaajat, Oulaisten Terveydenhuolto-oppilaitoksen opettajat Pia Koistinen ja Leena Lähdesmäki-Mäkinen kertovat, että työntekijöiden keski-ikä on noin 45 vuotta ja useilla heistä on terveysongelmia varsinkin tuki- ja liikuntaelimistössä. Työntekijät tarvitsevat uudenlaista osaamista, jotta he pystyvät edistämään ja ylläpitämään vanhusten toimintakykyä ja pystyvät tekemään työtä oikealla tavalla myös itseään säästäen.

”Tottumus on tehokas äänenvaimennin. Helposti syntyy rutiineja, joilla asioita tehdään. Kun äänenvaimennin on päällä, uusien toimintatapojen löytäminen ei ole helppoa”, Pia Koistinen toteaa.

Leena Lähdesmäki-Mäkinen puolestaan arvioi, että kehittämistyössä nälkä kasvaa syödessä. ”Uusia asioita nousee esille, eikä vanhustyössä varmasti palata samalle ladulle takaisin. Herkällä korvalla vanhustyöntekijät aikovat kuunnella vanhuksilta saatavaa palautetta.

Palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittämisen lisäksi hankkeessa on nostettu sille palvelutalon asukkaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan välinen yhteistyö. Sitä on henkilökunnan mielestä liian vähän ja sitä tarvittaisiin muun muassa palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemisessä.

Kotipalvelussa toivotaan niinikään, että palvelu- ja hoitosuunnitelma toimisi nykyistä paremmin työvälineenä. Lähihoitaja Päivi Kaipainen toteaa, että hoitovihko on käytössä, mutta se on enemmänkin kertomus hoitajan kuin asiakkaan toimintakyvystä.

”Vihkoon kirjataan, mitä hoitaja on tehnyt, kun siitä pitäisi olla tietoja siitä, millainen yö asiakkaalla on ollut ja miten hän voi tänään”, Päivi Kaipainen sanoo. Kotipalvelutyöntekijöiden olisi hänen mukaansa hyödyllistä tietää, mistä asioista asiakas on kiinnostunut.

Päiväkeskuksen väki näkee puutteita tiedottamisessa. Tieto ei tahdo kulkea päiväkeskukseen ylhäältä eikä asiakkaasta päin.

Liisa Lehto-Peippo

Hartautta iltapäivään. Diakonissa Eija Voutilainen on tullut pitämään hartaushetken Rantakartanon päiväkeskukseen. Hilda Lämsän virsikirjasta löytyy hetkeen oikea virsi. Oulaisissa alkaneen hankkeen avulla etsitään uusia ajattelu- ja toimintamalleja, joilla työntekijät voivat tukea vanhusten toimintakykyä yksilöllisesti.

Hartautta iltapäivään. Diakonissa Eija Voutilainen on tullut pitämään hartaushetken Rantakartanon päiväkeskukseen. On aika etsiä oikea virsi Hilda Lämsän, Tyyne Wallinin ja Martta Käpylän virsikirjasta.

Hartautta iltapäivään. Diakonissa Eija Voutilainen on tullut pitämään hartaushetken Rantakartanon päiväkeskukseen. On aika etsiä oikea virsi Eedit Pajalan ja Lahja Viitasen virsikirjoista.

Artikkelin lähde Kaleva