Kehitysvammaisten oloissa yhä korjaamista

Aimo Kajava

KUUSAMO Kehitysvammaisten asemaa on pystytty parantamaan tuntuvasti vuosikymmenien sitkeällä työllä, mutta erityisryhmän ja heidän omaistensa arvokas työ vaativat vielä ponnisteluja niin yhteiskunnallisesti kuin yksilötasollakin.

Vammaisryhmien kohtelu toimii tavallaan sivistyksen ja yleisen arvomaailman mittarina. Samalla kun kilpailuyhteiskunta nostaa elintasoaan, korostamalla kovia arvoja, toisessa vaakakupissa olevat inhimilliset näkökulmat puntaroivat henkistä ilmapiiriä ja suvaitsevaisuutta.

Kehitysvammaisten tukiliiton puheenjohtaja, opetusneuvos Jussi Pihkala pitää huolestuttavana ilmiönä sitä, että nuorten keskuudessa erityisryhmään kohdistuu runsaasti kielteisiä asenteita. Lukio- ja yläasteikäisten oppilaiden keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa peräti 40 prosentilla koululaisista on jyrkkiä asenteita kehitysvammaisia kohtaan.

”Huolestuttavinta on vielä se, että kaksikolmasosaa pojista kuuluu tähän ennakkoluuloisten ryhmään”, Pihkala sanoi.

Kuusamon kehitysvammaisten tuki ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan kehitysvammaisten tukipiirin 30-vuotisjuhlassa sunnuntaina puhunut Pihkala muistuttikin, että suurista edistysaskelista huolimatta vammaisryhmän olojen korjaamisessa ja parantamisessa ei ole varaa antaa periksi.

Kuntatutkimuksessa yhdeksi haasteeksi noussut vammaistyö joutuu myös kovalle koetukselle etenkin niissä kunnissa, jossa painitaan myös muiden yleiseen murrokseen liittyvien ilmiöiden kanssa.

”Kaikki ikääntyvät muuttotappiokunnat eivät selviä enää tehtävistään ja alueelliset erotkin ovat suuria.”

Omaisten tukemisen, koulutuksen ja asunto-olojen kehittämisen lisäksi Pihkalan mielestä olisikin syytä käydä laajaa arvokeskustelua.

”Tämän vuosituhannen arvot eivät saa liittyä pelkästään teknisiin arvoihin”, hän muistutti.

Kuusamon yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Pajula iloitsi sitä, että kehitysvammaiset saavat elää kokonaan toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin 30 vuotta sitten, jolloin heitä piiloteltiin. Paikallisesti yhteistyö sujuu hyvin kaupungin ja seurakunnan kanssa. Opetukseenkin on saatu korjausta. Parannuksista huolimatta usea arjen sankari joutuu vielä kohtuuttoman taakan kantajaksi.

”Moni hoitaa kehitysvammaista lastaan vuorotta, saamatta minkäänlaista korvausta”, Pajula sanoi.

Kotihoitoon ollaan usein pakotettuja, sillä laadukkaiden palvelutalojen maksut ovat niin korkeita, ettei kaikilla perheillä ole niihin varaa.

Aimo Kajava

Kengurut lavalla. Kehitysvammaisten ryhmä oli työstänyt juhlaan näytelmän Elämä kenguruna.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva