Artikkelin lähde Kaleva
Luomuruoka tekee tuloaan
Suurtalouskeittiöt ovat kiinnostuneita, mutta tuotantoketju takkuilee
Mari Hautamäki
OULU Kiinnostus luomuruokaa kohtaan kasvaa suurkeittiöissä. Finfoodin tekemän kyselyn mukaan asenteet luomu- ja lähiruokaa kohtaan ovat myönteiset. Kapulaa rattaisiin asettaa kuitenkin ongelmat luomutuotteiden logistiikkaketjussa.
”Raaka-aineiden saanti on vaikeaa. Luomu pakataan pieniin, suurkeittiölle sopimattomiin pakkauksiin, niiden saatavuus on hyvin kausiluontoista, eikä niille ole järjestetty varastointia tai kuljetusta, markkinointia tai myyntiä”, huomauttaa ruokapalvelupäällikkö Marja-Leena Kallinen Oulun Ateriasta.
Meira Novan suurtalousmyyjä Paula Mustonen kertoo luomutuotteiden myynnin olevan vähäistä.
”Lähinnä meiltä kysytään luomuhiutaleita, muttei muita luomutuotteita juuri minkään vertaa. Tuoretuotteissa hintakin on huipussaan. Suurkeittiöt käyttävät niin suuria määriä, etteivät ne luomua ota”, Mustonen sanoo.
Ulkomainen luomupasta suosittua
Myyntiassistentti Maarit Virkkala Finfoodista uskoo luomutuotteiden kysynnän kasvuun myös suurtalouskeittiöissä.
”Nyt pitäisi saada valvontaa kehitettyä ja kriteerit luomulle, jotta ravintolat voisivat käyttää luomumerkkiä,” hän kertoo.
Elintarvikkeissa luomun osuus tuotteesta tulee olla 95 prosenttia. Ravintoloille prosentti on Virkkalan mukaan kuitenkin vaikeasti saavutettavissa.
Tutkimuksen mukaan luomuhiutaleiden myynti on kasvanut viimeisen vuoden aikana yli 16 prosenttia, makaroonien ja pastojen jopa 72 prosenttia.
Elintarvikkeiden hintaerot luomutuotteiden ja tavallisten tuotteiden välillä vaihtelevat Virkkalan mukaan parista prosentista useimpiin satoihin prosentteihin.
”Hinnat ovat kausiluontoisia ja vaihtelevat myös kaupoittain. Leivän hinta alkaa tulla alaspäin, samoin osa kasviksista. Luomupasta on tällä hetkellä edullista”, hän lisää.
Luomusta ei haluta maksaa
Liiketoimintayksikön johtaja Tinni Skantsi Amica Ravintoloista kertoo, ettei heidän ravintoloissa käytetä luomuruokaa, mutta perunat, juurekset, vihannekset ja leipä tulevat lähialueilta.
”Luomun kohdalla on valtakunnallinen ongelma, koska sen menekki on vähäistä ja hinnat korkeammat. Olemme laskeneet ja muutamassa ravintolassa kokeilleetkin luomutuotteiden käyttöä, mutta koska luomuvaihtoehtoa ei pystytä myymään ihan yhtä edullisesti, ei käyttäjiä ole.”
Valmiissa ruoka-annoksessa luomu maksaa 10-15 prosenttia enemmän.
Hänen mukaan luomun heikko saatavuus johtuu tuoteketjun ja loppukäyttäjän epävarmuudesta.
”Tuotemerkit ja logistiikkaketjut luomun taattavuudesta on vielä veteen piirretty viiva. Uskon kuitenkin luomuruuan tekevän tuloaan, mutta milloin ja missä mittakaavassa, se on epäselvää.”
Suurkeittiötukkujen valinnoissa luomua ei Skantsin mukaan juurikaan ole. Ongelma lähi- ja luomuruuassa on se, että tehokkuus ja hinta nousevat, jos ruokaa joudutaan kuskaamaan eri tuotteita eri paikoista. Yksi tuo tilliä, yksi pottua ja niin edelleen. Sehän ei ole ympäristöllekään hyvä, että kuljetukset ja autot lisääntyisivät. Siinäkin on logistinen ristiriita”, Skantsi täydentää.
Luomuviikkojen aikana Pohjois-Pohjanmaalla luomuruokaa tarjoillaan 35 koulu- ja henkilöstöravintolassa.
Tapio Maikkola
Itse tehty. Hönttämäen koulun 6 B-luokkalaisille Jaakko Huotarille (oik.) ja Pekka Pukarille maistuu emäntä Aili Timosen laittama luomukaalilaatikko. ”Kun ruoka on hyvää ja kunnolla valmistettu, ei jäteastiaankaan kerry ruokakasoja. Monet vanhemmat valitsevat Hönttämäen koulun lapsilleen, koska painotamme kestävää kehitystä”, Timonen tietää.
Tapio Maikkola
Luomun puolesta. Emäntä-keittäjä Aili Timonen ei näe estettä suurtalouskeittiöiden luomuruualle. ”Kun ruuan valmistajalla on tekniikka halussa, voi luomuruokaa tehdessä toisissa asioissa säästää. Meillä osataan myös käyttäytyä kouluruokailussa, sillä ruokaa tulee kunnioittaa.”
Tapio Maikkola
Nam! Oulun normaalikoulun ekaluokkalaiset Elsi Juvani (vas.), Julia Ojala ja Katri Kortelainen söivät kalapuikkoja ja muusia hyvällä ruokahalulla. Luomuruokaviikolla vaihtoehtona oli myös kasvispihvi, muttei luomu.
Luomu ei ole kummajainen
OULU Hönttämäen ala-asteen emäntä-keittäjä, luomuruuan sanansaattaja Aila Timonen ihmettelee mielipiteiden mustavalkoisuutta luomuruokaa kohtaan. Koulun keittiön kaksi työntekijää tarjoilevat päivittäin luomulounaan 300:lle oppilaalle, opettajalle ja muulle henkilökunnalle.
”Hankintavaiheessa törmää jo negatiiviseen asenteeseen. Luomua pidetään liian kalliina, ja ajatellaan, ettei sitä ole saatavilla. Meillä käytetään koko ajan luomutuotteitta rinnakkain perinteisten elintarvikkeiden kanssa ateriakokonaisuuksissa. Esimerkiksi tänään on kaalipataa, jonka liha, kaali ja porkkana ovat luomua”, Timonen esittelee.
Kolmisen vuotta sitten Hönttämäen koulussa alkanut luomuruokailu saa kiitosta myös oppilailta.
”Täällä on paljon parempaa ruokaa kuin muissa kouluissa”, sanoo viiden eri koulun ruokaa maistellut kuudesluokkalainen Tomi Klemetti.
”Onhan tämä terveellisempää. Luomu tarkoittaa sitä että lehmät saavat kävellä vapaasti laitumella eikä käytetä tehoviljelyä”, lisää luokkakaveri Pekka Pukari.
Timosen mielestä joukkoruokailuissa luomukriteerien tulee olla elintarvikkeita löyhemmät.
”Täytyy kysyä, voidaanko kaikki arvot mitata rahassa. Eikö pehmeille arvoille anneta mahdollisuutta? Puhdas ja lisäaineeton luomuruoka on hyvää ja siihen käytetty raha tulee takaisin.”
Hönttämäen keittiölle raaka-aineet tulevat Keskosta ja lähialueiden myllyistä. Sämpylät leivotaan itse. (MTH)
Artikkelin lähde Kaleva