Poliisipula helpottaa - teoriassa

Käytännössä osa ensi vuonna valmistuvista poliiseista voi joutua työttömyyskortistoon

Asta Lapinoja

OULU Toistakymmentä vuotta maata vaivanneen poliisipulan pitäisi hieman helpottua ensi vuonna, kun poliiseja valmistuu ammattiin noin 120 enemmän kuin poliisista on luonnollista poistumaa. Teoriassa tämänhetkinen noin 600 poliisin vaje supistuisi siten alle 500:n.

Kun teorian istuttaa käytäntöön, saattaa Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Pekka Salomaan arvion mukaan käydä jopa ensimmäistä kertaa vuosiin ellei vuosikymmeneen niin, että osa poliiseista joutuu ilmoittautumaan työttömyyskortistoon.

”Rahoitustilanne ratkaisee. Kun lääneillä ei ole varaa palkata lisää väkeä, ei valmistuvien määrällä ole suurta merkitystä.”

Poliisijohtaja Kari Rantama sisäasiainministeriöstä uskoo päinvastoin kuin Salomaa, että poliisipula todennäköisesti helpottaa hieman ainakin jossakin päin maata, mutta myöntää samalla, että ”kaikki riippuu siitä, miten yksiköt pystyvät rekrytoimaan väkeä”.

Rahanpuutteen vuoksi poliisikoulun aloituspaikkoja on jo pudotettu viime vuoden 432:sta tämänvuotiseen 360:een. Ensi vuonna budjetista löytyy rahaa enää 288 aloituspaikkaan.

Näin siitä huolimatta, että hallitus kirjasi ohjelmaansa periaatepäätöksen poliisin voimavarojen selkeästä lisäämisestä. ”Kaiketi hallitus on lupauksensa pitänyt, jos lupaus lunastuu sillä, että markkamäärät kasvavat”, Rantama tokaisee.

Lisämiljoonia on hänen mukaansa tullut satoja. Käytännössä raha on mennyt poliisien palkankorotuksiin ja kasvaneisiin vuokriin. Poliisin kolmen miljardin markan vuosittaisista toimintamenoista palkat ja vuokrat lohkaisevat 80 prosenttia.

Rantama korostaa voimakkaasti, että vastakkainasettelua valtion eri toimialojen kesken on syytä välttää, mutta huokaa samantien, että ”puolustusvoimien vasta esittelemien tiedustelulennokkien hinnalla minä olisin pannut kuntoon koko telekuuntelulaitteiston”.

”Kyse on yhteiskunnan sisäisestä priorisoinnista, jossa epäsuhta on huutava.”

Oulu kiinnostaa, Helsinki ei

Poliisijohtaja Kari Rantaman tietojen mukaan vain Oulun läänin poliisitoimi ja Helsingin poliisilaitos voivat edes jotenkin hyödyntää ensi vuonna valmistuvien poliisien keskimääräistä suuremman joukon.

Helsinki palkkaa ensi vuonna 30 poliisia enemmän kuin kaupungista on luonnollista poistumaa, lähinnä eläkkeellejäämisiä. Oulun läänin lisäys poistuman jälkeen on 5-10 poliisia. Esimerkiksi Lapin lääni on sen sijaan jo ilmoittanut joutuvansa vähentämään poliisien määrää entisestään.

Julkisuudessa olleita tietoja, joiden mukaan Helsingillä olisi rahaa jopa sadan lisäpoliisin palkkaamiseen, Rantama ei suoralta kädeltä usko. Sen, ettei Helsingillä ole vetovoimaa vastavalmistuvien poliisien silmissä, hän sen sijaan allekirjoittaa täysin.

”Helsinki on poliisille vaikea ja stressaava työpaikka. Kun tähän vielä lisää poliisien palkkatason ja kaupungin kalleuden, ymmärtää hyvin, ettei kaupunki välttämättä vedä.”

Oulun seutu sen sijaan vetää. Lääninpoliisijohtaja Erkki Haikolan arvion mukaan Ouluun ja aivan lähikuntiin ei ole ollut vaikeaa löytää poliiseja. Kauas ei kuitenkaan tarvitse Oulusta mennä, kun jo törmää miehistöpulaan, joka tosin on Haikolan mukaan hiukan helpottunut. ”Limingassa ja ennen kaikkea Raahessa on ollut vaikeaa eikä Kajaaniinkaan ole ollut helppoa löytää työvoimaa”, Haikola listaa.

”Mikä tahansa rahanjakomalli otetaan mittariksi, Oulun lääni on erittäin hyvin johdettu lääni”, Rantama suitsuttaa Oulun läänin poliisijohtoa, joka kykenee jopa palkkaamaan lisää poliiseja.

Haikolan selitys lisäpalkkauksiin on yksinkertainen. 3-4:ltä viime vuodelta on säästynyt miljoonia siirrettäväksi ensi vuoteen, koska ”työvoimaa ei yksinkertaisesti ole ollut palkattavaksi”. Viime vuosina Oulun läänin poliisivaje on pyörinyt keskimäärin 35 viran tienoilla.

Lapin läänin poliisissa luonnollista poistumaa on ensi vuonna kuuden henkilön verran ja kun keväällä Rovaniemellä aloittavaan hätäkeskuslaitokseen siirtyy vielä ainakin kymmenen virkaa, joudutaan Lapissa pärjäämään selvästi nykyistä vähemmällä väellä.

”Ei ole varaa palkata. Poliisin rakenteiden ylläpito maksaa jokaista Lapin läänin asukasta kohti 200 markkaa enemmän kuin maassa keskimäärin”, muistuttaa lääninpoliisijohtaja Pentti Saira.

Jos rahaa olisi, Saira uskoisi paikkojen kyllä täyttyvän. Poliisien houkutteleminen Lappiin ei hänen mukaansa ole koskaan ollut iso ongelma.

Puutarhurista poliisiksi

OULU Kempeleläinen puutarhuri Petri Savela vaihtoi noin vuosi sitten haran ja haravan tuntuvasti järeämpiin aseisiin ja lähti kouluttautumaan poliisiksi. Tällä hetkellä Savela on yksi Oulun poliisin opiskelijapoliiseista, jotka muutaman vuoden ajan ovat paikanneet poliisivajetta eri puolilla maata.

Tampereen poliisikoulun ylitarkastajan Jouko Pohjoismäen mukaan opiskelijat sijoitetaan sinne missä tarve on suurin, tosin pääsääntöisesti omalle kotiseudulle. Savelankin kurssikavereista suurin osa paiskii parhaillaan nuoremman konstaapelin töitä kotiseuduillaan - myös Helsingissä.

”En huommanut minkäänlaista Helsinki-vieroksuntaa. Päinvastoin kaikki, jotka olivat vähänkin sieltä päin, jopa pyrkivät Helsinkiin”, Savela toteaa.

Oulun seudulle ja koko lääniin pohjoissuomalaisia harjoittelijoita on löytynyt erittäin hyvin. Pohjoismäen mukaan ”Oulun lääni on aina ollut mahdottoman hyvin edustettuna”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suhteessa väkilukuun Oulun läänistä on monena viime vuonna hakeutunut poliisikoulutukseen selvästi enemmän väkeä kuin maasta keskimäärin.

Petri Savela aikoo valmistuttuaan pyrkiä töihin ensisijaisesti Oulun seudulle, mutta on tarpeen tullen valmis muuttamaan myös muualle maahan. Päätoimiseksi puutarhuriksi tuleva poliisi ei aio enää ryhtyä. Jo opiskelu, harjoitteluajasta puhumattakaan, on vakuuttanut miehen ammatinvaihdon eduista. (AL)

Pekka Peura

Ammatista toiseen. Petri Savela etsi aiempaa vaihtelevampaa ammattia, jossa samanlaiset päivät eivät seuraisi toisiaan.

Artikkelin lähde Kaleva