Maito kulkee yhä kauemmaksi

Raju meijeripeli on asettumassa, Kuusamossa alkoi laitoksen laajennus

Aku Ahlholm

KUUSAMO Maan pohjoisimmaksi jäävä Juusto Kairan meijeri on aloittanut kaupungin rahoittaman laajennuksen Kuusamossa.

Ylitorniosta loppuvan murukolojuusto Pohjanpojan valmistuksen siirtäminen maan toiselle laidalle maksaa alle seitsemän miljoonaa markkaa. Lisäksi kaupunki rahoittaa meijerin jätevedenpuhdistamon laajennuksen.

”Uskon, että meijerikartta on nyt pöytään piirretty. Koillismaa voi huoletta laskea meijerinsä varaan”, MTK Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Reijo Flink sanoo.

Raju murros on aiheuttanut pohjoisessa kuuden meijerin lopettamispäätöksen. Kolmen vuoden aikana Valion ja Ingmanin laitosten 250 työntekijää jää vaille töitä.

Ranua ja Ylitornio aikovat tosin katsoa viimeisetkin kortit.

”Meillä on laitteet, tilat ja osaaminen, ja maitoa meille kyllä myydään. Selvittelyt ovat menossa, vielähän meillä on aikaa”, kertoo Tornionlaakson Maidon toimitusjohtaja Niilo Kokotti.

Hänen mukaansa Ylitorniolla haaveillaan edelleen juustontuotannosta, vaikka ensin Valio ja sitten Ingman ovat kääntäneet heille selkänsä.

Maidon saannin takaa kilpailuviraston päätös, jonka mukaan Valion on myytävä 150 miljoonaa litraa maitoa kilpailijoille.

Ranuakaan ei ole heittänyt pyyhettä kehään, mutta yt-neuvottelut Juusto Kairan kymmenestä työntekijästä jatkuvat.

”Neuvottelemme edelleen tuotannosta. Yksi vaihtoehto on lopettaa”, kertoo toimitusjohtaja Jouko Lifländer.

Suuret sanelevat

Lopettamispäätöksen ovat jo saaneet Sotkamon, Rovaniemen, Limingan ja Ylivieskan meijerit.

Kun meijerit vähenevät etelässäkin, muun muassa Turusta, koko maahan jää vain 20 meijeriä. Valio on karsinut seitsemässä vuodessa puolet meijereistään.

Valio saa 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta, Ingman noin 15 prosenttia ja Listeria-kohun rökittämä Milka vain pari prosenttia.

Lakkautukset muuttavat maidon suuntaa merkittävästi. Reijo Flinkin mukaan on luonnollista kuljettaa maitoa maatiloilta meijereihin kohti etelää, jolla suunnalla myös kuluttajat ovat.

Tämä asetelma sekoittuu nyt, kun kolmannes Tornionlaakson ja suuri osa Ylivieskan seudun maidosta kulkee Kuusamoon. Valtion kuljetustuki, joka on koko maassa noin 23 miljoonaa markkaa vuodessa, uhkaa lisääntyä.

”Aika ryllinkiä maidolla on. Ihan kansantaloudellisestikin olisi perusteltua olla jonkin tyyppistä jalostusta myös Lapissa”, Niilo Kokotti muistuttaa.

Juustoa yli rajojen

Kuusamon Juusto Kairassa on tehty juustoa tähän saakka 6,9 miljoonaa kiloa vuodessa. Pohjanpoikaa yritys aikoo valmistaa huhtikuusta alkaen kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Reijo Flinkin mukaan pitkään säilyvänä tuotteena juustoa on helppo viedä yli rajojen. Vuodesta 1995 ulkomaisen juuston osuus Suomessa on koko ajan lisääntynyt.

Tammi-heinäkuussa ulkomaista juustoa tuotiin jo 11 miljoonaa kiloa. Vaikka juuston vienti on kaksinkertainen tuontiin verrattuna, se ei ilahduta Kuusamon Juusto Kairaa.

Amerikkaan ja Venäjälle vetävä vienti kun on lähinnä Valion käsissä.

Juustoa riittäisi Suomessa ilman tuontiakin. Tammi-heinäkuussa kokonaistuotanto oli yli 60 miljoonaa kiloa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Reijo Flink arvelee, että tulevaisuus on suomalaisten makutottumuksista kiinni. Jogurttimarkkinoilla vesiperän vetänyt pohjoismainen Arla yrittää nyt opettaa suomalaisia syömään erikoisjuustoja, joita kotimaassa ei valmisteta.

Aku Ahlholm

(kuvat: meijeri1 ja meijeri2, mies paketoi juustoa)

Herkkua pakettiin. Mauri Tyni paketoi juustoa maan pohjoisimmaksi jäävässä meijerissä Kuusamossa.

Aku Ahlholm

(kuvat: meijeri3 ja meijeri4, mies ison kattilan äärellä)

Vaatii tarkkuutta. Kimmo Vallioniemi keittää edamia Kuusamon Juusto Kairassa.

Aku Ahlholm

(kuva: meijeri5, nainen katsoo vedessä lilluvia juustopaloja)

Suolaa juustoon. Meijeristi Leila Säkkinen seuraa juuston suolaamista Kuusamon Juusto Kairassa.

(kuvat: meijeri6 ja meijeri7, rakennustyöt käynnissä)

Lisää jätettä. Kuusamon Juusto Kaira valmistaa laajennuksen jälkeen vuodessa kaksi miljoonaa kiloa enemmän juustoa, minkä vuoksi kaupunki laajentaa meijerin puhdistamon yli kolmella miljoonalla markalla.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva