Väestönsuojia yhä liian vähän

Pahin tilanne maalla, kaupunkien suojat väärissä paikoissa

Markku Rättilä

OULU Pohjois-Suomessa riittää väestönsuojapaikkoja vain alle puolelle asukkaista. Oulun läänin 460 000 asukkaasta pääsisi kriisitilanteessa asianmukaiseen suojaan vain 220 000 henkeä. Lapin läänissä tilanne on yhtä heikko. Koko maassa suoja puuttuu kolmannekselta väestöstä.

Suurin osa väestösuojista sijaitsee kaupungeissa. Suojat ovat kuitenkin pääosin keskustoissa, omakotialueet ovat lähes kaikki ilman väestönsuojaa. Maaseudulla väki jäisi kriisin tullessa käytännöllisesti katsoen oman onnensa nojaan.

”Kun määräysten valossa lähtökohtana on tavoite, että väestön pitäisi voida suojautua etupäässä omilla asuinsijoillaan, tilannetta voidaan pitää huonona”, myöntää lääninsuojelujohtaja Mauno Mäkäräinen Oulun lääninhallituksesta.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa parannusta, vaikka kunnilla on lain mukaan velvollisuus suojat asukkailleen järjestää.

Ongelma pohjautuu vanhaan, ennen vuotta 1991 vallinneeseen lainsäädäntöön, jonka mukaan väestönsuojat piti rakentaa vain suojelukohdekuntiin. Sellaisia olivat kaupungit ja sellaiset maaseutukunnat, joissa sijaitsi jotakin merkittävää, esimerkiksi sotilaallisesti tärkeitä kohteita.

Hidas tahti

Uuden lain mukaan kaikkiin yli 600 neliömetrin uudisrakennuksiin tulee tehdä väestönsuoja. Lain myötä tilanne on hiljalleen kohentumassa, mutta tahti on auttamatta hidas, Lapin lääninvalmiusjohtaja Seppo Lehto moittii.

”Maaseudulla yli 600 neliön rakennuksia tehdään vähän, julkista- ja matkailukeskusrakentamista lukuunottamatta, joten tilanne ei niiltä osin juuri kohene. Maaseutu jää vaille kunnon suojia jatkossakin”, Lehto sanoo.

Laissa määrätään myös kartoittamaan kunnissa sijaitsevat tilapäiseen suojeluun kelpaavat rakennukset, kuten kellaritilat ja teräsbetonista valmistetut kohteet. Oulun läänissä kartoitusta tekevät, jos tekevät, lähinnä palotarkastajat. Mauno Mäkäräisen mukaan asia on hoidettu kunnissa yleensä huonosti. Hän arvioi että tilanne kohenee vain velvoittavalla valtakunnantason ohjauksella.

Lapissa toimitaan

Venäjän rajan läheisissä Itä-Lapin kunnissa kartoitus on kuitenkin hyvällä alulla.

”Suojiksi kelpaavia tiloja on kunnissa paljon. Sikäli tilanne ei ole niin paha. Meillä on menossa alueella hanke, jonka puitteissa väliaikaisiksi kelpaavat säteilysuojatilat saadaan kaikkiin kuntiin 3-4 vuoden kuluessa”, Lehto sanoo. Hyvänä motiivina Itä-Lapissa toimivat rajantakaiset Venäjän ydinvoimalat, joiden turvallisuutta pidetään heikkona.

Sopivat tilat ovat Lehdon mukaan pääasiassa kuntien omistamia ja muita julkisia rakennuksia joissa on koneellinen ilmanvaihto. Säteilysuojia lähinnä juuri ydinonnettomuuksien varalle niistä saadaan ilmanvaihtosuodattimilla ja niiden vaatimilla rakenteilla. Sellaiset saa Lehdon mukaan muutamalla tonnilla, joten varustamisen ei pitäisi olla rahasta kiinni.

Säteilysuojien varustamisesta huolimatta väestönsuojatilanne huolettaa Lehtoa.

”Ydinonnettomuuksien osalta päästään kohtalaiseen valmiuteen, mutta varsinaisten väestönsuojien suhteen edetään liian hitaasti.”

Lehto sanoo ymmärtävänsä kuntia jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi eivät väestönsuojeluun panosta.

”Kyllä kunnat tekevät sen mikä niiden mielestä on kohtuullista”, Lehto uskoo.

Lapin matkailu hyötyy

Lehdon mukaan maailmanpoliittinen tilanne on saanut ihmiset hämilleen. Turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on tullut viranomaisillekin paljon. Isoja uudistuksia turvallisuussuunnitelmiin ei ainakaan vielä olla valtiovallan toimesta tekemässä.

Lappi etenee asian suhteen omia polkujaan. Lehdon mukaan lääni on tekemässä yhteistyössä Lapin pelastusliiton kanssa CD:lle tallennettavaa turvallisuusuunnitelmaa, jota markkinoidaan muun muassa matkailuyrityksille.

”Matkailuyritykset kokevat suunnitelman tärkeäksi. Niille maailmanpoliittinen tilanne antaa kilpailuedun. Turvallisuus on nyt tärkeä markkinointivaltti”, Lehto sanoo.

Jarmo Kontiainen

Kerrostaloissa kellareissa. Väestönsuojia käytetään usein varastoina. Toimivaksi suoja pitää säädösten mukaan saada 12 tunnissa, isännöitsijä Pentti Tuomi VVO Kiinteistövastuusta toteaa. Suojissa pitää olla ilmanvaihtolaitteet, käymälät, vesisäiliöt sekä työkaluja ja mittareita.

Uhkakuvia syytä pohtia

OULU Väestönsuojien vähäisyys kielii Mauno Mäkäräisen mielestä perinteisestä lintukoto -ajattelusta, jonka mukaan Suomessa ei voi mitään sattua. Hänestä on paikallaan kysyä, ollaanko täällä liian sinisilmäisiä.

Uhkakuvien visiointi on Suomessa perinteisesti hallituksen ja valtiovallan asia. Yhdysvalloissa viranomaiset ovat tiettävästi kutsuneet uhkakuvien mietinnässä ja niiden torjunnassa avuksi Hollywoodin elokuvaväkeä, jolla tunnetusti riittää mielikuvistusta.

”Meilläkin pitää ajattelun pohjaa laajentaa, pohtia järjellisiä ja järjettömiä mahdollisuuksia intuitiivisesti. Kaikki riskit ja uhkat pitää arvioida ja niihin pitää varautua. Jos mullistukset osoittautuvat ajateltua isommksi, visioinnissa on epäonnistuttu”, Mäkäräinen pohtii.

Viime aikojen maailmanpoliittinen tilanne on Mäkäräisen ja Seppo Lehdon mukaan lisännyt väestönsuojelua koskevaa keskustelua myös meillä.

Artikkelin lähde Kaleva