Päättäjille teknologiavalistusta

Tulevaisuusvaliokunta teki ensimmäisen opintomatkansa Ouluun

Merja Aakko

OULU Ruohonjuuritason teknologiakasvatusta esiteltiin eilen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle.

Pelot siitä, että teknologiakasvatus olisi vain tietotekniikan opettelua tai että se työntäisi tieltään muita oppiaineita, ovat turhia, asiantuntijat vakuuttivat ja antoivat esimerkkejä Haapaveden Vattukylän koululta.

Oppimisen intohimoa

Nokian henkilöstöpäällikkö Maritta Marjomaa-Mäkinen ilahtui tulevaisuusfoorumissa esiin nousseesta oppimisen intohimo -iskulauseesta. Myös Nokian menestyksen takana on vuorovaikutteinen työtapa, johon teknologiakasvatus antaa eväitä, Marjomaa-Mäkinen vertasi.

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kalevi Olin peräsi puolestaan arvokeskustelua teknologisen kehityksen tueksi. EU-maissa on eriarvoisuutta niin koulutuksen alalla kuin alueellisesti, Olin huomautti.

”Mitä korkeampi koulutus, sen parempi on teknologiatuntemus. Toisaalta myös maaseudulla ollaan etäämpänä tästä kehityksestä kuin kaupungeissa.”

Lukutaito kaikille

Teknologinen lukutaito tarkoittaa pohjimmiltaan kykyä ymmärtää, käyttää ja tehdä päätöksiä teknologiasta. ”Emme opiskele teknologiasta, vaan myös teemme teknologiaa”, professori James E. LaPorte Virginian yliopistosta totesi.

Alaluokilla muihin aineisiin integrointi on todennäköisesti luontevin vaihtoehto antaa teknologiakasvatusta, LaPorte arvioi. ”Ihannetila olisi, että oppisimme vaikkapa matemaattisia ja sosiaalisia perusteita ja liittäisimme niitä siihen tietoon, mitä meillä on teknologiasta.”

Yhdysvalloissa teknologinen lukutaito määriteltiin virallisesti viime vuonna. Koululaisten tulisi standardien mukaan ymmärtää teknologiaa käsittelevät jutut televisiossa tai sanomalehdissä. Hänen odotetaan myös osaavan arvioida ja suhteuttaa tietoa sekä muodostaa siitä mielipide, LaPorte kertoi.

”Näkemys, jossa teknologiakasvatus kutistetaan vain tietotekniikan hallinnaksi ei tee rakennetulle ympäristölle oikeutta”, myös projektipäällikkö Esa-Matti Järvinen Oulun yliopistosta vahvisti.

Järvinen korosti tulevaisuusfoorumissa teknologian käsittävän koko rakennetun ympäristömme.

”Kysymys on teknologisen lukutaidon lisäämisestä nimenomaan yleissivistävässä hengessä.”

Teknologiakasvattajat uskovat, että alue voidaan ilman aasinsiltoja voidaan kytkeä kaikkiin oppiaineisiin. Risto Klasila Haapaveden Vattukylän koululta esitteli kansanedustajille oppilaansa sormipaneelista askartelemaa jänisräikkää.

Teknologiakasvatusta puukäsityössä edusti tehtävän lähtökohta. Se oli avoin, Klasila korosti.

”Aiheeseen perehdyttiin huolella museossakin kiertämällä, mutta tarkkoja esimerkkejä ei näytetty.”

Tulevaisuusfoorumiin osallistuneet kansanedustajat Markku Markkula (kok.), Kyösti Karjula (kesk.) ja Pekka Vilkuna (kesk.) saivat järjestäjien kanssa aikaan aikaan kouriintuntuvankin tuloksen. Papereille raapusteltiin suunnitelmaa teknologiakasvatusta antavista leirikouluista jo ensi kesäksi.

Tulevaisuusvaliokunnan pyrkimys on edelleen saada teknologiakasvatus kiinteäksi osaksi Suomen koulutusjärjestelmää sekä vahvistaa matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden osuutta.

”Nyt tarvittaisiin selkeitä päätöksiä ohjaamaan teknologiakasvatuksen etenemistä ja sitä, kuinka eri aineiden opettajien tulisi tehdä yhteistyötä”, Markkula sanoi.

Tapio Maikkola

Teknologiaa kaikille. Oulussa torstaina järjestetyn foorumin amerikkalaisvieras professori James E. LaPorte pitää teknologian lukutaitoa tärkeänä kansalaistaitona.

Lajunen vaati linjaa tutkintomaksuista

Merja Aakko

OULU Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan on tehtävä linjaus, voidaanko korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta tulevaisuudessa periä maksua, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen vaati eilen Oulussa järjestetyn tulevaisuusfoorumin jälkeen.

”Koulutustarjonta ei enää ole meidän monopolimme. Lähteekö Suomi suljettuun systeemin vai sallimmeko koulutusjärjestelmän ulottuvan rajojen yli? Tällä hetkellä emme saa periä maksua esimerkiksi rajojen yli antamastamme opetuksesta.”

Koulutus- ja tiedepolitiikka on keskeinen osa Suomen tulevaisuutta, Lajunen näki.

”Kokonaisvaltainen lähestyminen ja katsanto puuttuu vielä Suomesta. Toimijoita on paljon, ja hyviä asioita on tehty paljon. Ne on kuitenkin tehty irrallisena, eikä osa ole sopivia toisten päätösten kanssa.”

Esimerkkinä Lajunen mainitsi yliopistojen rahoitusmallin, joka ei sovi yhteen akatemian tiedepolitiikan kanssa. Tiedepolitiikkaa on Lajusen mielestä erittäin vaikea hallita ja sovittaa yhteen myös elinkeinopolitiikan ja aluepolitiikan järjestelmien kanssa

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva