Artikkelin lähde Kaleva
Läänin kouluremontit tiukassa
Valtionapua riittää harvalle, vaikka koulurakennukset ovat kurjassa kunnossa
Anne Hentilä
KUUSAMO Osaa koulukiinteistöjä voi uhata rappeutuminen, koska kaikilla kunnilla ei ole varaa niiden riittävään kunnossapitoon ja korjaukseen. Valtaosa kouluista on rakennettu jo 1950-luvulla, joten peruskorjaamista riittää. Valtionosuuksia saadaan vain harvalle kouluhankkeelle ja siksi kunnat joutuvat rahoittamaan hankkeet kokonaan itse.
”Valtion rahoitusosuus on pienentynyt koko 90-luvun ajan. Kuntien kannalta se on riittämätön. On paljon kouluja, jotka jäävät tämän vuoksi saneeraamatta”, sanoo Kuusamon koulutoimenjohtaja Erkki Hämäläinen.
Kuusamo on pyrkinyt pitämään kiinteistönsä kunnossa. Ensi vuonna kaupunki käyttää lähes kymmenen miljoonaa markkaa koulujen korjauksiin. Jatkossakin korjattavaa riittää: myös Kuusamossa valtaosa kouluista on rakennettu 50-luvulla.
”Kuusamossa on yksittäisiä kouluyksiköitä toiseksi eniten koko läänissä. Saneeraustarpeesta ei koskaan pääse eroon. Kierto kestää sen verran, että jostain päästä on aina aloitettava uudelleen”, Hämäläinen kertoo.
Lääni huolissaan
Koulutoimentarkastaja Esko Lämsä Oulun lääninhallituksesta pitää koulujen kuntoa isona huolen aiheena.
”Meillä ei ole riittävästi valtionrahoitusta. Koulukanta on siinä mallilla, että korjattavaa riittäisi.”
Vain kaikkein tärkeimmät ja kiireellisimmät hankkeet saavat valtionavustusta. Home- ja kosteusvauriot eivät ole tässä ainut tekijä, vaan on muitakin. Koko maan kouluista 80 prosentissa on kosteusvaurioita.
”Tähän ovat syynä rakennustapa ja puutteellinen rakennusvalvonta. Kunnossapitoa on laiminlyöty.”
Lämsän mukaan on eroa siinä, miten kunnat ovat koulujaan hoitaneet.
”Osa kunnista on lamasta huolimatta pitänyt kiinteistöt kunnossa niin, etteivät ne ole päässeet repsahtamaan. Sitten on kuntia, jotka eivät eri syiden vuoksi ole voineet siihen satsata. Kunnat voivatkin sitten olla vaikeassa tilanteessa, kun kovin pienillä korjauksilla ei enää päästäkään eteenpäin.”
Hän muistuttaa, että kouluissa on valtavan suuri julkinen omaisuus.
”Tässä on sama vaara kuin muidenkin julkisten rakennusten kohdalla. Jos niitä ei voida hoitaa, ongelma on tosi suuri.”
Lääninhallitus onkin esittänyt, että perustamishankkeiden määrärahakehystä tulisi lisätä erityisesti home- ja kosteusongelmien vuoksi. Nyt kunnat joutuvat jonottamaan vuosia pääsyä rahoitussuunnitelmaan, joka on pohjana vuosittain erikseen tehtäville varsinaisille valtionosuuden myöntämispäätöksille.
Oulun läänin kunnat ovat esittäneet vuosille 2002-2005 kaikkiaan 62 kouluhanketta. Niistä vain 12 hankkeelle saadaan valtionosuutta.
anne hentilä
Uutta ilmettä. Rukan yläasteella on menossa remontti, jossa 70-luvulla rakennetut tilat uusitaan kokonaan. Olavi Mustaniemi on mukana remontoinnissa.
anne hentilä
Työt jatkuvat. Vuosi sitten Rukan yläasteella aloitettua saneerausta on taas päästy jatkamaan kesän tauon jälkeen. Aarre Salumaa valmistaa pihalla sementtiä.
Oppilaat sairastavat
KUUSAMO Kuusamossa Kirkkokedon koululla odotetaan kaupungin rahoitusta ensi vuonna ilmastointiremontille. Remontin piti alkaa jo tänä vuonna. Koulun vanhempaan, 50-luvulla rakennettuun siipeen vaihdettiin ikkunat kaksi vuotta sitten.
”Kävi niin, että siivestä tulikin ilmastoinnillisesti mahdoton. Nyt on oltu tilapäisen ilmastoinnin varassa”, kertoo rehtori Eero Nevala.
Ilman laatu ei pysy hyvänä. Vanhan siiven oppilailla on ollut enemmän poissaoloja kuin muilla.
”Luokissa mitatut hiilidioksidipitoisuudet ovat olleet hurjia. Oppilailla on selkeitä fyysisiä oireita; väsymystä ja päänsärkyä.”
Kolmelle vuodelle ajoitettu remontti vaatii rahaa 8-9 miljoonaa markkaa. Ilmastoinnin lisäksi uusitaan lvi-tekniikka ja sisäpinnat.
”Vanhan siiven luokissa ei ole oikeastaan tehty muuta kuin lakattu lattioita ja maalattu seiniä. Tässä kunnossa ne eivät ole tämän päivän koulukäyttöön sopivia”, Nevala sanoo. (AH)
Artikkelin lähde Kaleva