Hirsitalobisnes sinnittelee

Viennin suuri osuus tasaa alan suhdannevaihteluita

Pasi Klemettilä

OULU Hirsirakentaminen on kääntynyt hieman laskusuuntaan, mutta alan kannattavuudessa ei ole mikään muuttunut oleellisesti.

Näin sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja Jalo Poijula, joka on Pudasjärvellä toimivan Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja.

Alan suurin valmistaja Honkarakenne on kertonut lomautusneuvotteluista. Yrityksellä on ollut takapakkia Saksan markkinoilla ja kysyntä on heikentynyt myös kotimaassa

Pari yritystä on hakeutunut myös velkasaneeraukseen.

Poijulan mielestä pörssiyhtiö Honkarakenteen tilanne on saanut turhankin paljon huomiota.

”Hirsitaloteollisuudessa lomautetaan aina talvisin työntekijöitä”, hän sanoo.

Syyskuun alussa alan kotimaan myynti oli 10 prosenttia viimevuotista jäljessä ja ulkomaanmyynti kuusi prosenttia. Tilauskanta kotimaahan oli 9 prosenttia jäljessä ja ulkomaille 10 prosenttia. Poijulan mielestä tämä mahtuu normaalin suhdannevaihtelun raameihin.

Poijulan mukaan hänen yrityksensä tekee tänä vuonna viimevuotiseen malliin noin 170 miljoonan markan liikevaihdon. Tilauskanta tulevalle vuodelle on hieman parempi kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten.

Toimialan liikevaihdosta puolet tulee viennistä, mikä tasaa suhdannevaihteluita. Kotimaan myynniksi on arvioitu tänä vuonna 580 miljoonaa markkaa, ja viennistä kertynee noin 600 miljoonaa markkaa.

Oulussa toimivan Honkamajat Finland Oy Ltd:n toimitusjohtaja Kristian Aalto sanoo, että heilläkin tilanne on hyvä. ”Meillä oli viime vuonna liikevaihtoa hieman yli 30 miljoonaa markkaa. Tavoitteena on kymmenen prosentin kasvu viimevuotiseen nähden ja näyttää siltä, että se saavutetaan”, Aalto sanoo.

Yhtiön onnena on se, että tuotannosta menee suurin osa vientiin. Japani on tärkein yksittäinen vientimaa.

”Me toimimme kotimaassa suhteellisen vähän, meillä on äärimmäisen ohut myyntiorganisaatio kotimaassa”, Aalto sanoo.

Rakentaminen kotimaassa ei ole ainakaan kasvamaan päin, pikemminkin ollaan laskussa. ja se näkyy myös hirsirakentajissa. ”Kun valmistajia on paljon, hintataso tahtoo mennä aikalailla kuralle”, Aalto sanoo.

Suomalaiset kärkipäätä

Aalto uskoo viennin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Japanissa kysyntää on paljon pienenkin valmistajan tuotteille. Kun viennin määrä pysyy kohtuullisena, se on myös paremmin hallittavissa. ”Meilläkään volyymit eivät ole niin kauhean suuria, ja aina sieltä löytyy ostajia”, Aalto luottaa.

Suomalaiset eivät ole yksin maailmanmarkkinoilla, mutta ovat vahvoilla. ”Kyllä kai on selvä asia, että suomalaiset ovat hirsirakentamisen ykkösiä. Ei muista maista löydy sellaista volyymia ja osaamista”, Aalto kehuu.

Oulun seudulla haetaan hirsitalorakentajille yhteisvoimaa Ouluseutu Yrityspalvelujen siipien alla, mukana on puolenkymmentä alan yritystä. Aallon mukaan yhteistyöllä voidaan löytää uusia mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Verkottuminen on voimaa hirsitalobisneksessäkin.

”Maailmalla saadaan aivan eri lailla näkyvyyttä, jos joillain messuilla on 4-5 firmaa yhden firman sijasta”, Aalto sanoo.

Perheyrityksiä

Hirsitaloja tehdään paljon vapaa-ajan rakennuksiksi, ja monilla ostajilla on tätä varten rahat säästössä eivätkä he tarvitse suuria velkamääriä. ”Ala ei lamankaan aikana syöksynyt siten kuin omakotirakentaminen”, Jalo Poijula muistaa.

Laman aikana konkursseja tuli hänen mukaansa loppujen lopuksi hyvin vähän, ja niistä päivistä kaikkien taseet ovat vahvistuneet. ”Pääosa hirsitaloyrityksistä on perheyrityksiä, joissa osataan mennä myös pienellä kulubudjetilla”, Poijula sanoo.

Hirsitalojen osuus tehdasrakenteisista omakotitaloista on 11 prosenttia. Viime kahden vuoden aikana hirsitalot ovat prosenttiyksikön menettäneet asemiaan.

Muuttoliike kohdistuu kaupunkialueisiin, ja siellä hirsitalo on Jalo Poijulan mukaan vielä lapsipuolen asemassa kaavoittajan silmissä. ”Se on oikeastaan tosi kummallinen asia, kun viennissä nämä menevät meillä pääsääntöisesti taajamiin”, Poijula sanoo.

Hänen toiveissaan olisi saada esimerkiksi Oulun Kaakkuriin moderni hirsitaloalue. Asiaa koskeva projekti on käynnisteillä.

”Siinä tehdään Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kanssa yhteistyötä ja varmaan tammi-helmikuussa on jotakin tiedotettavaa.”

risto rasila

Hirsi taloksi. Honkamajojen tuotannosta leijonanosa menee vientiin.

Artikkelin lähde Kaleva