Sisulla autioitumista vastaan

Heidi Hietala

OULU Viisivuotinen maaseudun naisten työllisyyden kohtamiseen paneutunut Sisu-projekti saavutti tavoitteensa monilla osa-alueilla. Projekti päättyi tänä vuonna. Sen perimmäisenä tavoitteena oli pitää maaseutu asuttuna edesauttamalla naisten työllisyyttä: 39 Pohjois-Pohjanmaan kunnan alueella toteutettiin kaikkiaan 17 eri koulutusta, joissa aloitti 245 naista. 24 jätti koulutuksen kesken.

”Työpaikkojen säilyttämisen ja työllistymisen osalta tavoitteeksi oli asetettu, että 85 prosenttia koulutettavista joko säilyttää työpaikkansa tai työllistyy. Tavoite toteutui ja uusia yrityksiä on syntynyt ainakin seitsemän”, ynnää Sisu-hankkeen projektipäällikkö Sirkka Liisa Kämäräinen.

Tietoja koulutuksessa olleiden sijoittumisesta ja työllistymisestä saatiin koulutuksen aikana ja työttömiltä myös kahden kuukauden kuluttua sen loppumisesta. Kunnissa, joissa koulutusta annettiin, naisten työttömyysluvut olivat seurantajakson aikana korkeat ja työt usein pätkätöitä. Tällöin kyselyn ajankohta on voinut vaikuttaa tulokseen.

Juuret murroksessa

Hankkeen taustalla olivat maaseudulla 90-luvulla tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttivat etenkin naisten työllistymiseen. Muutosten lisäksi palveluiden ja koulujen karsiminen johtivat naisvaltaisten työpaikkojen häviämiseen.

”Maatalouden piirissä työskentelevät kokivat työn hallinnan tunteen vähentyneen. Perinteisten työllistymismallien vähentyessä tulevaisuuden näkymät arveluttivat oman työn jatkamisen kannalta”, Kämäräinen toteaa.

Uusien mallien löytymiseksi Oulun Maaseutukeskus ja Maa- ja kotitalousnaisten Oulun piirikeskus lähtivät yhteistyössä Maataloustuottajien keskusliiton, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Marttojen ja Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa työstämään koulutushanketta.

Hankkeelle haettiin rahoitusta työvoimahallinnolta ja Euroopan sosiaalirahastolta. Toteutusalueeksi määriteltiin Pohjois-Pohjanmaa ja kohderyhmäksi vaihtoehtoista toimeentuloa harkitsevat maaseudun naiset.

Osalla naisista oli ammatillista kokemusta, toiset olivat aloittelevia maatilan emäntiä. Mukana olevat saattoivat elää vaihetta, jolloin entinen työ oli loppumassa tai jatkaminen toimessa arvelutti.

”Monet olivat tulleet maatilallaan risteyskohtaan, jossa piti miettiä kannattaako tilanpitoa jatkaa. Koulutuksen aloittaminen oli monen kurssilaisen mielessä.”

Itsetunto kasvoi

Koulutuksen keskeisinä teemoina olivat naisten omat voimavarat, muutoksen hallinta ja sisäinen yrittäjyys. Omatoimisuuden vahvistamisella naisten tasavertaiset vaikuttamismahdollisuudet paranivat sekä yhteiskunnallisesti että ammatillisesti.

Koulutus räätälöitiin kuntatasolla kunkin paikkakunnan erityistarpeisiin lähtökohdan ollessa siihen osallistuvien naisten tarpeissa. Koulutus toteutettiin kolmesta neljään kuukautta kestäneenä monimuoto-opiskeluna.

”Kurssilaiset ovat kertoneet saaneensa lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Ryhmä on auttanut näkemään miten voimakkaita jarruja meissä on sisäisten voimavarojemme käytölle”, Kämäräinen iloitsee.

Hänen mukaansa Sisu-projektissa on ollut uutta työttömien, tuottajien ja työssäkäyvien koulutus samassa ryhmässä näinkin pitkän ajan. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja palautetta on hyödynnetty Polku yrittäjyyteen -hankkeessa, joka pyrkii edistämään maaseudun nais- ja osuuskuntayrittäjyyttä.

Artikkelin lähde Kaleva