Lähes unelmien koti

Puukerrostalossa asuu suhteellisen tyytyväinen perhe

Riitta Taulavuori

OULU Lähes täydellinen, arvioivat Virpi, 25, ja Michael, 30, Danielides uutta 70 neliön kotiaan. ”Sopii juuri tähän elämäntilanteeseen”, Virpi perustelee.

Pariskunta on kahden lapsensa, pian nelivuotiaan Inkan ja puolitoistavuotiaan Cassandran kanssa asunut muutaman kuukauden ajan Oulun puu-Linnanmaalle loppukesästä valmistuneessa puukerrostalossa.

Uusi koti päihittää monin verroin entisen, tiilisessä luhtitalossa sijainneen. Betonilähiössä he eivät voisi edes pahimmassa painajaisessaan kuvitella asuvansa.

On avaruutta, puhdasta sisäilmaa, säilytystilaa, oma sauna, on puuta ympärillä, Virpi luettelee nykyisen kodin etuja. ”Oikeastaan ainoa, mistä protestoin eli mikä täältä puuttuu, on kiinteä nettiyhteys. Sellainenhan rakennetaan nykyään lähes kaikkiin opiskelija-asuntoihin. Vaan ei tänne, vaikka näissäkin asunnoissa asuu paljon juuri yliopiston väkeä, siellä työskenteleviä tai opiskelevia.”

Michael nyökyttelee mietteliäänä vieressä. ”Myös puu voisi näkyä enemmän ja koristeellisemmin”, hän huomauttaa. ”Mutta jotenkin vain funktionalismi näyttää jälleen kerran vieneen voiton.”

Danielidesit myöntävät, että naapuritontilta kuuluvat jyskytykset, naputukset ja muut rakentamisen äänet häiritsevät jonkin verran, mutta tämän kestää, kun tietää kohteen valmistuvan ensi talvena. ”Tästä voi kaiken kaikkiaan tulla ihan hyvä alue. Vähän kuin kylä kaupungissa, toivottavasti”, Virpi miettii.

Eli tuleeko tästä pitkäaikaisten asumisunelmienne huipentuma?

”Ehkä vielä neljäksi, viideksi vuodeksi”, Virpi naurahtaa ja paljastaa olevansa myös niin romantikko kuin kaupungissa kasvanut vain voi olla. ”Jos jostain unelmoin niin sellaisesta vanhanajan maalaistalosta, maaseudulla.”

Pekka Ala-aho

Ei betonibunkkereille. Michael ja Virpi Danielides toivovat, että puu-Linnanmaasta muotoutuisi idyllinen alue, vähän kuin kylä kaupungissa.

Oulun ensimmäiset puukerrostalot Kaijonharjuun

OULU Ensimmäiset aidot puurunkoiset kerrostalot valmistuivat Suomessa Ylöjärven asuntomessuille vuonna 1996, ja vuotta myöhemmin Oulun Kaijonharjuun. Tällä hetkellä koko maassa on kymmenen puukerrostalokohdetta eli yhteensä 338 asuntoa, Oulun ja Ylöjärven lisäksi Helsingissä, Tuusulassa, Lahdessa, Porvoossa, Raisiossa ja Naantalissa. Yhdestoista ja kahdestoista kohde ovat rakenteilla, toinen Lahteen ja toinen Oulun Linnanmaalle.

Esimerkiksi Oulun puu-Linnanmaan taloista kaikki eivät ole tutkija Markku Karjalaisen määritelmän mukaisesti ”aitoja” puukerrostaloja betonirunkoisuutensa vuoksi.

Puukerrostaloalue laajenee Linnamaalla todennäköisesti myös tulevaisuudessa ja noin nykyisen puu-Linnanmaan suuruiseksi, arvioi Oulun yliopiston professori, arkkitehti Jouni Koiso-Kanttila.

”Puustudiosta tehtiin kaupungille puolitoista vuotta sitten aloite, että Linnanmaan puukerrostaloaluetta laajennettaisiin Linnanmaan urheiluhallin ja Syynimaan väliselle alueelle, jossa joka tapauksessa on tarkoitus jatkaa asuntorakentamista. Alueen kaavoitus on ollut pysähdyksissä market- ja urheilupaikkojen kaavoituksen vuoksi. Nyt olemme taas kääntymässä kaupungin puoleen, että lähdettäisiin jatkamaan, kunhan kaavaepäselvyydet on ohitettu”, Koiso-Kanttila kertoo. (RT)

Sama mitä seinässä, kunhan pinnassa puuta

OULU Puun tuominen kerrostalorakentamiseen on paikallaan, mutta mieluisin koti löytyy yhä pientalosta. Eikä ole juuri väliä sillä, mitä materiaalia seinän sisältä löytyy, kunhan pinnoissa piisaa puuta.

Kärjistettynä tällaisia vastauksia Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion tutkija Markku Karjalainen sai, kun hän selvitti ensi vuodenvaihteessa tarkastettavaa väitöskirjaansa varten puukerrostaloissa asuvien tyytyväisyyttä asuinpaikkaansa.

Tutkimuksessa oli mukana maamme seitsemän ensimmäistä ”aitoa” eli kantavilta rakenteiltaan pääosin puurunkoista ja -julkisivuista kolmi- tai nelikerroksista puukerrostalokohdetta. Asukkaat olivat haastatteluja tehtäessä asuneet niissä yli vuoden, joten ensi-ihastuksen saattoi olettaa jo karisseen pois heidän silmistään.

Vertailukohtaa saadakseen Karjalainen kartoitti mielipiteitä myös betonikerrostalohuoneistoissa asuvilta.

Puukerrostalojen asukkaista voisi Karjalaisen mukaan erottaa kaksi selvää ryhmää: toisaalta vanhemmat ihmiset, jotka ovat mieltyneet puutaloihin jo lapsuudessaan ja toisaalta nuoremmat, joille ekologisuus ja elinkaarikysymykset ovat tärkeitä.

Karjalaisen mukaan puukerrostalossa asumisen eduiksi mainittiin pehmeät tai ekologiset arvot kuten lämminhenkisyys, kodikkuus ja hyvä sisäilman laatu. Puu koettiin kerrostaloasumisessa tervetulleeksi julkisivumateriaaliksi, vastakohdaksi betonilähiöiden kovalle ja ehkä huonomaineisellekin ilmeelle. Puuta toivottiin lisäksi enemmän näkyviin sisätiloihin.

”Nykyäänhän palomääräykset ovat sellaiset, että kolmi- ja nelikerroksissa taloissa asuintilojen seinissä ja katoissa on oltava kipsilevyä. Asukkaat sitten ihmettelivät sitä, että mitä puutaloja ne tämmöiset kipsiset ovat”, Karjalainen huomauttaa.

Paloturvallisuus ei kuitenkaan tunnu pelottavan puukerrostaloissa asuvia, tutkija jatkaa. ”Ehkä vähän yllättäen 97 prosenttia vastaajista mielsi asuvansa turvallisemmin kuin betonitalossa. Tätä selittää se, että puisissa kolmen ja neljän kerroksen taloissa täytyy olla palovaroittimet ja kevytsprinklaus.”

Myös äänieristys arvioitiin puukerrostaloissa yleensä betonisia paremmaksi: tätä mieltä oli noin 80 prosenttia vastaajista. Tosin aivan ensimmäisissä kohteissa koettiin matalien äänten kuten jytinöiden ja töminöiden kantautuminen kiusalliseksi.

Kaikesta huolimatta kahdeksan kymmenestä haastatellusta haluaisi kuitenkin asua mieluiten pientalossa.

Kerrostaloissa asuu tällä haavaa lähes 44 prosenttia suomalaisista. (RT)

Artikkelin lähde Kaleva