Osa kuuluu Naturaan

Leo Mäkinen

KUIVANIEMI Naturan ja luonnonvarojen hyödyntämisen yhteensopimista päästään hyvässä lykyssä lähivuosina testaamaan Kuivaniemellä, Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä. Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoitti sieltä 1990-luvulla erittäin lupaavan kultaesiintymän. 3 200 hehtaarin valtauksista 890 hehtaaria kuuluu Natura 2000-alueeseen.

Natura -prosessiin liittyneiden viranomaislausuntojen mukaan Natura ei estä geologista tutkimusta ja malminetsintää, elleivät ne merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Myös vanhojen metsien suojeluohjelma yltää tutkittavalle alueelle, mutta siitä ei aiheudu lakimääräisiä toimenpiderajoituksia.

Valtausvarausten yhteispinta-ala on 5 600 hehtaaria ja se ulottuu myös Ranuan puolelle.

Tarjouskilpailun voittaneet ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab ja australialainen Troy Resources Nl tutkivat parhaillaan Särkijärven ympäristöä. Oijärven esiintymän kivilaji on samantapaista kuin Länsi-Australiassa, jossa on useita kultakaivoksia.

Oijärven liuskealue löytyi mahdollisena kultakohteena matalalentokartoituksissa 1994, kun etsittiin sopivaa kallioperää hiukkaskiihdyttimelle. GTK tutki aluetta viitisen vuotta ja kairasi vuodesta 1997.

Tutkimukset olivat alustavia, mutta esiintymää pidetään ”erittäin lupaavana”, Suurkuusikon veroisena Kittilän Kiistalassa. Vaikka todetut yksittäiset kultapitoisuudet ylittävät moninkertaisesti taloudellisen toiminnan raja-arvon, vasta meneillään olevat tutkimukset antavat pohjaa arvioille kullan kokonaismäärästä.

Kustannusrasite on myös esiintymän sijainti paikoin kymmenien metrien paksuisen hiekka- ja moreenikerroksen alla.

Toisaalta perustamiskustannuksia helpottaisi muun muassa se, ettei mammuttimaisia tietöitä tarvittaisi. Esimerkiksi tämänhetkinen tutkimuskohde Särkijärvi on paikallistien päässä. Sieltä vain kymmenen kilometriä on Oijärvelle, josta lähtee runsaan 40 kilometrin mittainen pikitie rautatien varteen.

Myös Vapon turvetuotantoalueita tiestöineen on varsin lähellä esiintymän joitakin osia. 20 kilovoltin voimajohtokaan ei kulje alueesta kovin kaukana.

Kaivostoimintaa ajatellen ympäristölle merkittävä etu on, että kulta on niin sanottuna vapaana kultana eli sen rikastaminen ei vaatisi monimutkaisia liuotusprosesseja.

GTK paikallisti Oijärveltä kolme mineralisaatiota, jotka saivat nimet Kylmäkangas, Karahka, Kompsa.

Artikkelin lähde Kaleva