Artikkelin lähde Kaleva
Sääaineistoa tutkijoille
Oulangan vireä tutkimustoiminta pitää Juho Palosaaren liikkeessä
Heikki Ketola
KUUSAMO Oulangan biologisen aseman pitkäaikaisseurannan mittauksia tekevä tutkimusapulainen Juho Palosaari ei innostu laatimaan ennustuksia tulevalle talvelle. Taulukkoja tutkittuaan tilastonikkari rohkenee kuitenkin sanomaan, milloin pysyvän lumen ”pitäisi” Oulangan laaksoon laskeutua: keskiarvo sattuu marraskuun 1. päivälle.
Sääprofeetoista osa on povannut talvesta lumista perustellen otaksumaansa muun muassa pihlajamarjojen puutteella. Jotkut ovat tietenkin olleet myös päinvastaista mieltä.
Ennustuksia Palosaari ei ryhdy kommentoimaan, toteaa vain, että jos lunta sataa niin kuin on viimeisten 35 vuoden aikana keskimäärin satanut, sitä riittää Oulangalla 194 vuorokaudelle, ja eniten lunta on huhtikuun 4:ntenä, jolloin nietokset ovat 71 sentin vahvuisia.
Vuodet eivät veljeksiä
Palosaaren mielestä tilastoista ei ole vedettävissä päivänselviä johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan säät ovat kehittyneet. Vuodet ovat olleet niin sademäärien kuin lämpötilojenkin suhteen hyvin erilaisia koko seurantajaksoon ajan.
Viime kesän kasvukauden pituudeksi Oulangalla saatiin 132 vuorokautta. Se kielii säiden olleen kasvulle suosiolliset, mutta samansuuruisia lukuja löytyy myös takavuosilta.
Kesä ja syksy olivat vähäsateisia, mikä näkyy Oulankajoen tavallista alhaisempana vedenkorkeutena. Kesällä se oli parhaimmillaan parikymmentä senttiä normaalitason alapuolella ja nytkin vielä kymmenen.
”Joen syystulvat ovat jääneet nyt tulematta, mutta ei siinäkään mitään merkillistä ole. Niin on käynyt monesti ennenkin”, Palosaari sanoo.
Säätietoja ei pantata
Biologisen aseman yhteydessä toimivan sääaseman tiedot Palosaari välittää päivittäin Ilmatieteen laitokselle, mutta muutkin tahot ovat niistä kiinnostuneita.
”Ennen muutahan ne ovat tutkijoille tärkeitä taustatietoja monien syy ja seuraus -suhteiden selvittämiseksi. Biologinen asema on lisäksi entistä tiiviimässä vuorovaikutuksessa muun muassa koulujen kanssa, ja mielellään tietoja nykyisin annetaan myös niiden käyttöön.”
Yksityiset ihmisetkin osaavat olla yhteydessä Palosaareen. Varsinkin Etelä-Suomesta Kuusamoon retkeilemään aikovat soittelevat asemalle sääasioista tai joen vesitilanteesta kysyäkseen.
Vuodesta 1987 biologisella asemalla työskennellyt Palosaari saa olla vikkelä liikkeissään, jotta ehtii käydä keräämässä kaiken sen tiedon, mitä kaikki pitkäaikaisseurannat edellyttävät. Niiden ohella asemalla on kun meneillään monia muitakin tutkimuksia, joiden aineiston keruu pitää miestä maastossa.
Kansainvälistäkin seurantaa
Palosaari laskee, että tällä hetkellä kansallispuistossa ja sen lähialueella on käynnissä pitkälle toistakymmentä erilaista selvitystä ja seurantaa. Niitä ovat esimerkiksi kaksi kansainväliseen ilmansuojeluun liittyvää seurantatutkimusta: ilmansaasteiden määriä tarkkaileva EMEP-ohjelma ja kaukolevinneisten saasteiden vaikutuksia tutkiva ympäristön yhdennetty seuranta.
”Yksittäisten tutkijoiden projektit ajoittuvat enimmäkseen kesään. Hyönteistieteilijöiden pyydyksillä esimerkiksi on käytävä usein ja saaliin säilömisessä on oma hommansa. Kesällä täällä onkin ollut kiireiden vuoksi usein lisätyövoimaa.”
Lokakuun puolivälissä luonto on hiljentynyt odottamaan pakkasia, mutta sen harvoja liikkeellä olijoita kartoitetaan talven kynnykselläkin. Palosaaren on kuljettava muun muassa lähteiden hyönteisasukkeja väijyvillä telttapyydyksillä ja yökkösiä saalistavilla valorysillä.
Yksi kolmesta yökkösloukusta sijaitsee biologisen aseman lähimetsässä. Palosaari käy kurkistamassa, olisko jokin mattimyöhäinen erehtynyt lentämään siihen.
”Tyhjäpä on”, Palosaari toteaa. Samalla hän tuumii, että tarkkana pyydyksien suhteen saa olla niiden tarkistajakin, sillä säilöntänesteenä oleva tetrakloorieteeni on ärhäkkää ainetta.
Seuranta1 (pääkuvaksi please)
Heikki Ketola
Vesi tallessa. Oulangan pitkäaikaisseurantoihin kuuluu muun muassa sademäärämittaukset, joita on tehty vuodesta 1946 lähtien. Juho Palosaari tarkistaa tilanteen joka päivä.
Heikki Ketola
Lajisto selville. Useilla tutkijoilla on käynnissä selvityksiä Oulangan puistoalueella. Juho Palosaaren vastuulla on muun muassa saaliin talteenotto yökköspyydyksistä.
Heikki Ketola
Vesi nyt vähissä. Oulankajoen vedenkorkeutta mitataan joen ylittävän sillan betonipilariin kiinnitetyllä asteikolla. Humuksen värjäämä alue kertoo, kuinka korkealla joen pinta voi käydä kevättulvan aikaan.
Heikki Ketola
Vaihtelevaa. Juho Palosaari tarkastelee pylvästöä Oulangan vuosittaisista keskilämpötiloista, joiden keskiarvo sattuu hieman nollan alapuolelle.
Oulangan ilmasto
Termisesti Oulangan seutu on hyvin mantereista. Sitä kuvaavan kylmimmän (tammikuu) ja lämpimimmän (heinäkuu) kuukauden keskilämpötilojen ero on noin 31°C
Kylmin sääasemalla mitattu lämpötila on ollut -48°C (8.1.1985) ja lämpimin +32,1°C (8.7.1972)
Vuoden keskilämpötila on -0,8°C
HKE
(Lähde: Oulanhan biologinen asema)
Artikkelin lähde Kaleva