Talvituristi tuo rahaa Kuusamoon

Anne Hentilä

KUUSAMO Kevättalvella Kuusamoon tulevien matkailijoiden välittömät menot ovat huomattavasti suuremmat kuin kesäaikaan. Ulkomaalaiset taas käyttävät suomalaisia enemmän rahaa Kuusamossa talvella matkatessaan. Kesällä suurin osa menoista kohdistuu vähittäiskauppaan, mutta talvella lähinnä matkailuyritysten palveluihin.

Kuusamon kevättalvi- ja kesämatkailjoiden rahankäyttöä viime vuonna ovat tutkineet filosofian lisensiaatti Jussi Rämet Oulun yliopiston maantienteen laitokselta ja filosofian lisensiaatti Pekka Kauppila. Tutkimus on laadittu maantieteen laitoksen, Kuusamon ammatti-instituutin ja Koillismaan matkailun kehittämisyksikön yhteistyönä.

Tutkimusaineiston kevättalvimatkailijat ovat keski-iältään nuorempia kuin kesämatkailijat. Lapsettomat matkailijat muodostavat enemmistön kevättalvella, kun taas kesämatkailijat ovat useimmiten perheellisiä.

Kevättalvimatkailijoiden sosio-ekonominen asema on kesämatkailijoita korkeampi. Ulkomaalaiset matkailijat olivat kotimaisia vanhempia ja heidän sosio-ekonominen asemansa on korkeampi.

Aikaisempiin Kuusamossa tehtyihin tutkimuksiin verrattuina kevättalvella matkustavien välittömät menot ovat pudonneet. Kesämatkailijoiden rahankäyttö noudattaa aikaisempien tutkimusten suuntaa.

Kuusamon matkan kokonaiskustannukset ovat kevättalvella 435 mk/vuorokausi henkilöltä, mutta kesällä vain 225 mk. Matkan kokonaiskustannukset kohoavat matkailijoiden sosioekonomisen aseman noustessa.

Tutkimuksessa matkailijat jakaantuivat viiteen ryhmään: korkean sosiaaliluokan kaupunkilaisiin aktiivilomailijoihin (27 % matkailijoista), paljon rahaa käyttäviin kotimaisiin asiamatkailijoihin (9%), vähän rahaa käyttäviin keskiluokkaisiin perhematkailijoihin (38 %), etäällä asuviin omatoimisiin kanta-asiakkaisiin (3 %) ja lähikaupunkien lapsettomiin opiskelijoihin tai eläkeläisiin (27 %).

Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut -julkaisusarjassa on valmistunut myös tutkimus Oulangan kansallispuiston kävijöistä kesällä 2000. Alueella käy vuosittain noin 150 000 ihmistä ja tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia muutospaineita alueeseen kohdistuu.

Anna Maria Honkalan tekemästä tutkimuksesta selviää, että suurin kävijäryhmä on 35-54-vuotiaat ja miehiä on enemmän kuin naisia. Oulangalla vierailee koulutettua väkeä, sillä yliopisto-- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita oli eniten. Puisto on ennen kaikkea perhelomakohde, sillä suurin osa liikkuu siellä perheensä kanssa.

Kävijöiden odotukset luonnonympäristön suhteen toteutuivat erittäin hyvin. Myös palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien katsottiin vastanneen ennakko-odotuksia. Häiritseviä tekijöitä olivat lähinnä polkuverkoston kuluneisuus ja hyttyset.

Honkalan mukaan Oulangalta haetaan nimenomaan luonnonrauhaa ja hiljaisuutta.

Vastanneiden joukossa oli paljon myös niitä, jotka eivät halua, että puistosta tulee massaturismikohde. He eivät kaipaa lisää palveluita tai palvelurakenteita, vaan viihtyvät parhaiten mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa. Joidenkin mielestä jopa nykyiset palvelut ovat liikaa. ”Tämä kävijöiden jakautuminen kahteen selvästi toisistaan poikkeavaan leiriin on ongelmallista, sillä jommankumman ryhmän toiveet jäävät väistämättä toteutumatta”, Honkala toteaa.

Artikkelin lähde Kaleva