Muinaismuistolakia rikottiin

Latupuskurit ja mönkijäautot mylläsivät Jylhänkallion jätinkirkkoa

Arto Murtovaara

RAAHE Muinaismuistolain nojalla rauhoitettua, luonnonkaunista Jylhänkalliota Raahen lähellä on käytetty parisen viikkoa sitten niin sanottujen off-road autojen ajoratana. Paikalliset luontoystävät ja luonnonsuojelijat ovat nostaneet asiasta metelin, sillä autot ovat jättäneet pahat jäljet alueelle, missä on muinainen merenranta sekä 4 000 vuotta vanhat lapinrauniot.

Julkisuudessa ehdittiin väittää, ettei autoilulle olisi muodollisia esteitä. Tosiasiassa Jylhänharjun pohjoiskärjessä sijaitsevalla Jylhänkallion alueella on rauhoitus muinaismuistolain perusteella. Sen mukaan kiinteän muinaisjäännökseen kajoaminen on kielletty ilman lain nojalla annettua lupaa. Jylhänkallio on kirjattu Pohjois-Pohjanmaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin.

Ilman ympäristölupaa komeilla kalliomuodostelmilla jyrynneet puolenkymmentä harrastajaa ovat vain täydentäneet alueella jo viime talvena tehtyä vahinkoa, sillä harjulle eteläpuolelta johtavaa polkua on levennetty latupohjaksi. Puskutraktorilla on Pattijoen kunnan varoin levitetty auki myös keskikokoinen jätinkirkko Pikku Jakenarossa. Sekin kuuluu kiinteisiin muinaisjäännöksiin.

Maapohjan omistaa Raahen seurakunta ja polku on Raahen kaupungin alueella. Työn toteutuksesta ovat vastanneet Kopsan kylän asukkaat.

”Ohhoh!”, huudahtaa filosofian lisensiaatti Aulis Forss kuullessaan autoilusta. Hän oli tulossa lauantaina Oulusta Raaheen tutkimaan vaurioita - mutta ei autojen aiheuttamia, vaan Jakenaron jätinkirkkoa tuhonneen polun osalta.

”Olen hyvin järkyttynyt tästä”, puuskahtaa Forss myöhemmin paikan päällä. ”Miten täällä oikein kohdellaan muinaismuistoja? Eivätkö virkamiehet tiedä mitään muinaismuistoista, vai eivätkö he välitä? Tämä on selvä rikos muinaismuistolakia kohtaan.”

Jätinkirkko on tuhottu pahasti

Harjun päällä Forss osoittaa polun itäpuolelle, missä harju putoaa melkein heti jyrkästi suolle. Sillä puolella on Pattijoen kunta. 25 metriä pitkän ja noin 20 metriä leveän, keskikokoisen jätinkirkon eteläisessä päässä kivivalli on puhkaistu. Monin paikoin vallit ovat kasvillisuuden peitossa.

”Näitä jätinkirkkoja on Suomessa noin 40 ja täällä Raahen tienoolla on ryhmä, peräti kahdeksan kappaletta”, Forss selvittää. Siis viidesosa koko maan jätinkirkoista.

Jätinkirkkojen asiantuntija Aulis Forss valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Juuri tämän kohteen hän on osaksi tutkinut vuonna 1986. Tallella ovat valokuvat sekä täydelliset videodokumentoinnit. Hän kertoo saaneensa juuri täältä sellaista aineistoa, joka voi hyvinkin olla avainasemassa koko tutkimuksessa.

”Tämän läpi on ajanut puskutraktori, jostakin syystä. Talvella tämä on vaurioitunut melko pahoin, pohjois- ja etelälaita ovat menneet täysin piloille”, Forss mittelee. ”Olen täällä sitä varten, että ennallistaisin sen niin hyvin kuin voin omalla porukalla ensi viikolla.”

Forss myöntää tehneensä ennallistamisesta herrasmiessopimuksen Pattijoen kunnan kanssa. Asiaa on ilmeisesti vauhdittanut Museovirasto, jonka kanssa myös Forss on neuvotellut kunnan kustannuksella tehtävästä korjaustyöstä. Off-road autot ovat ilmeisesti käyneet viimeistelemässä puskutraktorien jäljet.

”Nämä vauriot ovat pahentuneet. Kysymys kuuluu kuinka paljon tulee lisää työtä ja pystytäänkö tämä ennallistamaan”, Forss pohdiskelee.

Autoharrastajille kerrottiin ehdoista

Moiteryöpyn autojupakasta saanut Raahen kaupungingeodeetti Kari Vallirinne korostaa edustaneensa maanomistajaa eli kaupunkia, eikä toimineensa viranomaisena. Hänen mukaansa autoporukalle kerrottiin selvästi kolmeenkin kertaan, että maanomistajan lupa ei yksin riitä, vaan tässä tapauksessa tarvitaan myös viranomaisen lupa. Maastoliikennelain perusteella se on haettava ympäristöviranomaiselta, tässä siis lautakunnalta.

Vallirinne antoi suullisen luvan maanomistajana, kuultuaan asiassa ensin ympäristönsuojelusihteeriä ja vapaa-ajan palvelukeskuksen johtajaa. Asia oli tarkoitus ottaa esille seuraavassa ympäristölautakunnan kokouksessa, mutta autoilijat painuivat maastoon yhden luvan perusteella.

”Vasta perjantaina sain tiedon, että siellä on joku muinaismuistolakiin perustuva juttu”, luvan seuraavana maanantaina peruuttanut Vallirinne kertoi.

arto murtovaara

Huolen aihe. ”Paljonko kivimassaa on irrallaan? Sitä voi olla tonneittain. Se on hajallaan ja työ on vaikea”, Aulis Forss pohtii katsellessaan puskutraktorilla puhkaistua jätinkirkkoa.

arto murtovaara

Sääli luonnonkauneutta. ”Näinkö vähän meillä arvostetaan kulttuuriamme, muinaisuuttamme? Onko meillä tähän todellakaan varaa,” Aulis Forss kyseli.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva