Rauhantyön teologia esiin

Miesten lauantaina etsittiin uhon sijaan suvaitsevaisuutta

Markku Rättilä

OULU Rauhantyön teologia on nostettava kristillisen kirkon tärkeimpien tehtävien joukkoon, vaatii Oulun piispa Samuel Salmi viime aikojen traagisiin maailmantapahtumiin viitaten. Hän korostaa, että on iso haaste saada aikaan reaalinen vuoropuhelu kristillisen ja islamilaisen maailman välille. Salmi puhui lauantaina Oulussa järjestetyssä miesten lauantai -tapahtumassa.

Salmi huomauttaa että rauhantyön teologialle on tässä ajassa vahva tilaus. Vastaavaa uhkatilannetta ei maailmassa ole koettu sen jälkeen kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto hajosi. Rauhantyössä ei Salmen mukaan pidä ottaa kantaa teologisiin kysymyksiin pohjalta ”onko toinen oikeassa vai väärässä”.

”Kyse on muusta kuin uskonnollisesta argumentaatiosta. Kyse on erilaisuuden hyväksymisestä. Ihmisten yhteinen intressi on keskinäinen kunnioitus, yhdessä eläminen ja rauha”, Salmi painottaa.

Salmi pitää erinomaisena avauksena sitä, että Suomessa on järjestetty maailmantapahtumien vuoksi eri uskontokuntien yhteisiä rukoustilaisuuksia. Niissä Salmi näkee oivan esimerkin maailmalle.

Terrorismi ja sen seuraukset nousivat muutoinkin vahvasti esille Karjasillan seurakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämässä miesten lauantai -tapahtumassa. Sen teemoiksi oli valittu jo ennen Yhdysvaltain terroritekoja globalisaatio, ekumenia ja suvaitsevaisuus.

Tilaisuuden avannut kirkkoherra Juhani Lavanko nosti myös rauhantyön esille Raamatun Jesajan kirjan säkeellä, jonka mukaan ”tulee vielä aika, jolloin yksikään kansa ei nosta miekkaa toista vastaan, eikä harjoittele sotataitoja.”

Elektrobit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Hulkko puhui globalisaatiosta oululaisen yritysmaailman näkökulmasta.

Olennainen osa globalisaatiota on Hulkon mukaan erilaisissa kulttuuriolosuhteissa toimiminen. Oululaiset osaajat ovat joutuneet maailmalla huomaamaan, että jos aikoo pärjätä, pitää osata ymmärtää erilaisia ajatustapoja ja toimintamalleja.

Standardien kirjo

Esimerkkeinä Hulkko mainitsee omalta alaltaan erilaiset standardit. Siinä missä Euroopassa on edetty kansainvälisellä yhteistyöllä aikaansaatujen sopimusten pohjalta, marssitaan muissa maailmantalouden näkökulmasta tärkeissä maissa aivan omaan tahtiin.

Hulkko arvioi, että vastaava erilaisuus pätee myös laajemmin. Avainasioita pärjäämisessä ovat Hulkon mukaan mutkaton suhtautuminen eri kulttuureihin, niiden normien ja tapojen hyväksyminen. Tärkeänä globalisaatioelementtinä Oulun kannalta Hulkko pitää perusteilla olevaa kansainvälistä koulua.

”Sellaisessa lapset oppivat luonnostaan toimimaan ja elämään normaalissa, monikulttuurisessa yhteisössä ja oppimaan suvaitsevaisuutta. Se on arvokas asia.”

Juurien tärkeys

Suomalaisilla ei ole Hulkon mielestä ollut vaikeuksia toimia globaalissa yritysmaailmassa. Hän uskoo sen johtuvan suomalaisten nöyryydestä, joka auttaa oppimaan ja sopeutumaan. Samaa ei hänen mukaansa voi sanoa kaikista muista kansoista, esimerkiksi englantia puhuvista, joilla kieli- ja historiataustansa vuoksi on taipumusta kohottaa itsensä usein muiden yläpuolelle.

Hulkko ei pidä globalisaatiota kansallisvaltioajatuksen vastaisena. Hän korostaa, että mitä enemmän maailmalla liikkuu, sitä korkeammalle arvostaa juurensa.

”On väärä käsitys, että kansainvälistymien merkitsisi juurettomuutta. Mitä voimakkaampaa globalisaatio on, sitä tärkeämpää on paikallisuus, että on jostakin kotoisin. On tärkeää, että voi esimerkiksi jäähallissa hurrata Kärpille”, Hulkko havainnollistaa.

Ikivanha ilmiö

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen muistutti, että vaikka globalisaatiota pidetään uutena ilmiönä, kyse on ikivanhasta asiasta. Globalisaatiota olivat jo löytöretket, kuten myös Suomen asuttaminen jääkauden jälkeen.

Oulua Nenonen pitää hyvänä esimerkkinä globalisoituneesta kaupungista, jonka kärkenä marssii yrityselämä. Globalisaatio tuo mukanaan haasteita, joista selviäminen on kaupungin kannalta elinehto. Yksi sellainen tekijä on alueiden välinen kilpailu osaajista. Tärkeäksi tekijäksi pärjäämisen kannalta Nenonen nostaa Hulkon tapaan kansainvälisen koulun.

Nenonen varoitti juuttumasta vanhaan nurkkakuntaiseen ajatukseen, jonka mukaan on olemassa ”me ja muut”. Moista hän pitää vakavana uhkana innovatiiviselle toiminnalle.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen muistutti että globalisaatiokehityksellä on kääntöpuolensa. Kaikki eivät jaksa pysytellä kiivaan kehityksen kelkassa. Se näkyy muun muassa psyykkisten ongelmien lisääntymisenä. Nuutinen peräsikin välittämistä. Arvoja pitäisi hänen mukaansa etsiä menneisyyden yhteisöllisyydestä, jossa ihmisistä pidettiin huolta kehdosta hautaan.

Artikkelin lähde Kaleva