Artikkelin lähde Kaleva
Lestadiolaisten valtaan uskotaan
Oulunsalon kunnallispolitiikassa vaikuttaminen keskustan kautta vähenemässä
Pekka Karjalainen
OULU Lähes joka kuudes yli-iiläinen on vanhoillislestadiolaisen Rauhanyhdistyksen jäsen. Oulunsalolaisista yhdistykseen kuuluu joka kymmenes. Rauhanyhdistyksillä on lisäksi muiden järjestöjen tapaan yhdistyksiin kuulumattomia kannattajia. He ovat yhä vaikuttajia monessa kunnassa.
Lestadiolaisuus on kova sana koko pohjoissuomalaisessa politiikassa. Neljästä lestadiolaisesta kansanedustajasta on kolme Oulun vaalipiiristä: Kyösti Karjula, Niilo Keränen, ja Inkeri Kerola. He ovat kolmannes Oulun läänin keskustalaisista kansanedustajista.
Oulunsalossa vahvat asemat
Oulunsalon 35 valtuutetusta arvioidaan lestadiolaisia olevan 6-10. Takavuosina heillä oli keskustassa jopa enemmistö. Valtuuston puheenjohtaja ja kunnanjohtaja ovat uskonsuunnan jäseniä.
Nykyisessä valtuustossa joka kolmas tai jopa joka toinen keskustalainen valtuutettu on lestadiolainen. Kokoomuksessa liikkeeseen kuuluu yksi valtuutettu. Muissa ryhmissä heitä ei ole.
Valtuusto äänestää harvoin. Suurissa peruslinjoissa ei ole eroja. Niitä löytyy perinteisissä moraalisissa asioissa. Esimerkiksi Alkon myymälän tulo kuntaan on sellainen asia, jota lestadiolaiset eivät hyväksy. Mutta esimerkiksi it-työpaikkojen luonnista ovat kaikki yhtä mieltä.
Lestadiolaiset eturyhmänä
Oulunsalo 2000-luvulle -ryhmän valtuutettu Pekka Rahikka ampuu kovilla.
”Paikalliset lestadiolaiset toimivat etujärjestönä kunnassa. Täällä on lestadiolainen komento. He ovat voimakkaita ja näyttäisivät järjestelevän etuja omille kannattajilleen ja palkitsevan mieluisia yhteistyökykyisiä henkilöitä. Päätöksiä ei tehdä demokraattisessa järjestelmässä, vaan ilmeisesti seuroissa. Tällaisia huhuja kiertää.”
Rahikan mielestä lestadiolaiset ovat ”loistavia pelaajia ja keskittämisen mestareita. Heillä on keskustassa merkittävä asema ja sitä kautta he ovat vallan kahvassa”.
Rahikan mielestä politiikkaa ja uskontoa ei saisi sekoitta. ”Johan sen näkee historiasta ja maailman tapahtumista.”
Kunta on jakautunut kahtia. ”Lestadiolaiset eivät arvosta tavallisia ihmisiä. Aito kristillisyys on kaikonnut.”
Lestadiolaiset vanhan maineen uhreja
Sosiaalidemokraattien listoilta Oulunsalon valtuustossa ensimmäistä kauttaan oleva Eero Ylitalo näkee asian toisin. ”Oulunsalo on mainettaan parempi. Yhä edelleen törmää tolkuttomiin ennakkoluuloihin lestadiolaisista. En ole tullut syrjityksi tai kaltoin kohdelluksi sen vuoksi, että en ole lestadiolainen tai edustan vasemmistopuoluetta.”
Uskonnollinen vakaumus vaikuttaa päätöksiin Ylitalon mielestä harvoin. Lestadiolaiset ovat kunnan kehittämisessä mukana samoin kuin muutkin.
”Virkamiesjohdolla ja luottamusmiehillä on yhteinen kehittävä ote. Katsotaanpa vaikka tuloksia. Eivät lestadiolaiset ole mitään jarrumiehiä.”
Ylitalo muutti Oulunsaloon Oulusta reilut kymmenen vuotta sitten. Hyvin järjestetty päivähoito veti. Oulussa ei siihen aikaan olisi saanut lapsia kunnalliseen päivähoitoon. Lestadiolaisten kiinnostus perhepolitiikkaan on Ylitalon mielestä myönteistä.
Lestadiolaiset marginaaliryhmä
”Ei ole asetelmaa lestadiolaiset vastaan muut. Lestadiolaiset eivät pidä ryhmäkokouksia, eikä varjokokouksia ole. Rauhanyhdistyksissä ei valita edustajia mihinkään. Siellä ei tehdä poliittisia ohjelmia eikä politiikkaa”, kiistää lestadiolainen Oulunsalon valtuuston puheenjohtaja Pentti Korkeakoski.
”Vaikka olen lestadiolainen, olen ennenkaikkea keskustalainen. Minut on valittu päättäjäksi keskustan listoilta”, vakuuttaa Korkeakoski.
Rauhanyhdistykset ovat uskonnollisia yhteisöjä, ei poliittisia. Ne luovat oman arvomaailmansa. ”Toki se vaikuttaa meidän toimintaamme. Lestadiolaiset haluavat kehittää yhteiskuntaa ja osallistua. Olemme vastustaneet keskiolutta, aborttilakia ja parisuhdelakia.”
”Usein sanotaan, että lestadiolaiset vastustavat kaikkea edistystä. Miten se voisi olla näin? Oulunsalo kulkee it-kehityksen kärjessä.”
Korkeakoski kiistää, että rauhanyhdistykset keskittäisivät ja antaisivat jäsenilleen äänestysohjeita, ketä tulee äänestää. ”Lestadiolaiset kyllä äänestävät uskollisesti omiaan.”
Korkeakosken mielestä ei ole mitään mafiaa. ”Miten lestadiolaiset käyttävät ylivaltaa? Olemme marginaaliryhmä. Oulunsalon valtuutetuista lestadiolaisia on 6-8 henkeä. Jokaisella on yksi ääni.”
Suurin tappio on tullut viime vuosikymmenellä Niemenvälille suunnitellusta Karhuojan koulusta. ”Epäiltiin, että lestadiolaiset tekevät itselleen oman koulun.”
Koulu kärsi niukan häviön. Pitkäkankaalle laajennettiin jättikoulu. Nyt jäljet ovat selvät. ”Erityisopetuksen tarve on kasvanut. Työrauhaongelmia on. Jälkeenpäin on muutama vastustaja sanonut, että virhe tuli.”
Keskustaryhmälle kahtiajako haaste
Keskustan ei-lestadiolaisen valtuutetun ja kunnanhallituksen jäsen Suvi Helasen mielestä keskustan 18 hengen ryhmässä lestadiolaisten ja ei-lestadiolaisten puntit ovat tasan. Aikaisemmin hänen kuulemansa mukaan niskan päällä olivat lestadiolaiset. Helanen uskoo, että kasvavassa kunnassa muuttoliike kääntää vaakaa yhä enemmän ei-lestadiolaiseen suuntaa.
”En pidä lestadiolaisia minään marginaaliryhmänä. Kun keskustalla on enemmistö valtuustossa, on sitä kautta lestadiolaisilla paljonkin merkitystä. Ainakin tällä valtuustokaudella yhteistyö on ollut hyvää. Se on rikkaus.”
Helasen mielestä tuskin keskustan ryhmässä juntataan tai kähmitään sen enempää kuin muuallakaan politiikassa. ”Junttauskin kuuluu politiikkaan. Toiset vaan ovat siinä vahvempia ja onnistuvat paremmin tarkoituksissaan. Lestadiolaisten aktiivisuus on ihailtava ja kadehdittava asia. He ovat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja aktiivisia. Heidän poliittinen näkemyksensä on hyvin yhtenevää. Se on muille suuri haaste.”
Viime vaaleissa keskustan ehdokasasettelussa lestadiolaiset otettiin faktana huomioon. Ehdokkaita oli suurin piirtein yhtä paljon molemmista ryhmistä.
Muutamia vaalikausia sitten keskustasta irtautui oma ei-lestadiolainen ryhmittymä ryhmä 21, mutta sen rivit ovat harventuneet.
Elinkeinopolitiikka, ympäristörakentaminen, perhepolitiikka, kunnan talous ja isot linjat ovat sellaisia, joissa ei suuremmin eripuraa ole.
Esimerkiksi nuorisopolitiikassa lestadiolaiset ovat ahtaampia kuin muut. Naisen asemaan liittyvissä asioissa on myös paljon eroja, korostaa Helanen.
Eljas Sallmén
Menneisyys painaa. Eero Ylitalon mielestä lestadiolaisilla on liian raju leima kehityksen vastustajana. Kaikki ryhmät ovat mukana vaikkapa teknologiayritysten hankkimisessa.
Pekka Perura
Kähmintää ja pelaamista. Pekka Rahikan mielestä lestadiolaiset kahmivat etuja itselleen kuten etujärjestö.
Eljas Sallmén
Kohtuutonta yleistämistä. Pentti Korkeakosken mielestä lestadiolaiset ovat uskonnollinen, ei poliittinen liike.”Ei rauhanyhdistyksessä päätetä kunnan asioista.”
Eljas Sallmén
Junttaus kuuluu politiikkaan. ”Tuskinpa keskustan valtuustoryhmässä juntataan enempää kuin muuallakaan”, arvelee Suvi Helanen. ”Yhteistyö sujuu, vaikka erojakin on.”
Artikkelin lähde Kaleva