Fakiirin sinni syntyi puulaatikossa

Jari Niemi, teksti ja kuvat

Elävänä hautaamisen maailmanennätyksen omistava oulaistelainen fakiiri Weltsu eli Veli-Matti Lehtikangas on saanut kannustavan väliaikatodistuksen arvostetulta psykologilta, Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevältä filosofian tohtori Pekka Koistiselta.

Rorsach-menetelmä eli niin sanottu mustetäplätutkimus paljasti odotetusti, että fakiiri kärsii tunneperäisestä stressistä, mutta hän sietää sitä erityisen hyvin ja kykenee ottamaan sen hyvin hallintaansa. Weltsu tuo esille omat tunteensa pikemminkin tekemisen ja toiminnan kautta kuin mussuttamalla niitä mielessään ja ratkaisemalla tunneasioita pohdinnan kautta. Tämä ei tarkoita sitä, että Weltsu ei pohtisi asioita, vaan hän käsittelee tunteensa tekemisen kautta.

Fakiirin mieliala vaihtelee tutkimuksen mukaan vahvasti: välillä hän on oikein tarmokas ja toimiva, mutta vastaavasti toisin ajoin hän menettää vireytensä on alamaissa ehkäpä masentunutkin.

”Voima tulee jostain syvältä sisältä. Kaksi tai kolmekin päivää ennen isoa tapahtumaa tunnen, että en pysty tekemään mitään, mutta itse tilanteessa olen kuitenkin ihan rauhallinen. En kaivele enää asioita”, Weltsu toteaa.

Itsetunnon osalta on viitteitä siihen, että Weltsu potee ajoittain lievää alemmuudentunnetta suhteessa toisiin ihmisiin, mutta hän on löytänyt keinot saavuttaa, nostaa oma itsetuntonsa omien sisäisten vaatimustensa tasolle. Elävänä hautauksen, kahdeksan päivää kestänyt, maailmanennätys on tohtori Pekka Koistisen mukaan nähtävä itsetuntoa vahvistavan seikkana.

”Tältäkin osin tutkimus pitää paikkaansa. Osasyynä itsetunto-ongelmiini on varmasti 1960-luvun alussa ala-asteella ollut heikko opettaja, joka osasi polkea suohon ei ainoastaan minut, vaan muitakin oppilaita. Olin pienenä hiljainen ja ujo. Kun en jostain syystä vastannut naisopettajan odotuksia, jouduin useamman kerran pimeään puulaatikkoon. Kolmannella luokalla hän kehotti minua etsimään itselleni hautapaikan.”

”Olen nyttemmin päätynyt siihen, että fakiirin sinni syntyi siellä puulaatikossa. Henkinen nöyryytys ja sitä seurannut kärsimys olivat niin voimakkaita, että se aiheutti vastareaktion. Ujosta kossista kehittyi vähitellen mies, joka halusi näyttää”, Weltsu aprikoi.

Fakiiri kuitenkin toteaa, että hän ei ole enää katkera koulukohtelustaan, mutta sen verran se häntä kosketti, että hän olisi halunnut kysyä aikuisena opettajalta, miksi hän pakotti lapset puulaatikkoon. Vastaus jäi saamatta. Opettaja menehtyi autokolarissa.

Fakiiri Weltsu on tutkimuksen mukaan avoimesti kiinnostunut toisista ihmisistä, hän luo läheisiä, vastavuoroisia suhteita toisiin ihmisiin ja odottaa myös heidän toimivan samoin itseään kohtaan. Toisaalta Weltsulla on omaperäisiä, yleisestä mielipiteestä poikkeavia ajatuksia, toimintatapoja, joita joidenkin ihmisten on joskus äärimmäisen vaikea joko hyväksyä tai ymmärtää.

Tämä ominaisuus on merkittävä osa fakiirin persoonaa, mutta ei merkitse ”sairautta”, vaan on myönteinen asia, joka vahvistaa fakiirin identiteettiä miehenä, joka kulkee omia polkujaan. Jossain mielessä fakiiri on tutkimuksen mukaan ”yksinäinen susi”, joka haluaa itse viitoittaa kulkemansa tiet. Toisaalta hän kaipaa ympärilleen muita ihmisiä huomaamaan sen, että hän ei ole aivan kuka tahansa, vaan itse asiassa hänestä löytyy jotain, mikä ei ole muille mahdollista.

”Aikoinaan minua jopa pelättiin. Ihmiset suhtautuivat minuun paljon varauksellisemmin kuin nykyisin. Nyt ihmiset ovat ymmärtäneet, että naurua pitää olla. Ilman sitä tämä maailma olisi aika ahdasmielinen paikka. Ihmiset ymmärtävät, että tempuissani on mukana aina vahva annos ivallisuutta ja pilkkaa. Temppu täytyy hallita. Itkua kuten ei myöskään naurua voi pitää jatkuvasti päällä”, Weltsu tuumii.

Fakiirin asiantuntijahaastatteluun ja Rorshach-tutkimukseen ja lopputulosten analysointiin upposi useita tunteja kolmen päivän aikana. Hänestä on hienoa, että asiantuntijat haluavat selvittää erilaisten ihmisten olemusta. Niinpä hän suostui alun hienoisen epäluulon jälkeen innolla tutkimukseen. ”Allekirjoitan lopputuloksen suurelta osin. Olen horoskoopiltani kaksonen ja loppupäätelmät vastaavat keskeisiltä osin hyvin kaksosen ominaisuuksia”, Weltsu toteaa.

Yleisradio on myynyt pätkiä Weltsun elävänä hautaamisesta sekä englantilaiselle BBC:lle että amerikkalaiselle viihdeohjelmalle Joy Leno Show:lle. Lisäksi televisiokanava Discovery on ollut suoraan yhteydessä fakiiriin ja tehnyt koekuvauksia Oulaisissa. Niissä Weltsu opasti kuinka sirpaletemppu tehdään. Discovery on kiinnostunut tekemään kokoillan dokumentin Weltsun tappuraisesta elämänkaaresta.

Lokakuun 20. päivä Weltsu purkittaa sekä hiililläkävelyn että sirpaletempun Älä Katso -ohjelmalle, jonka kanssa on kaavailussa muitakin sopimuksia. Ensi kesänä hän tekee puukkokaappitempun Tampereen Särkänniemessä.

”Discoveryn porukka tuntui paneutuvan syvälle aiheeseen. Jos sopimus syntyy heidän kanssaan, he tulevat melko massiivisella kalustolla Oulaisiin ensi kesänä”, sanailee Weltsu.

Jari Niemi

Weltsu kävelee tulisilla hiilillä ja tekee lasisirpaletempun Tampereella lokakuussa. Hän istuu tynnyristä tehtyyn ja terävillä lasisirpaleilla täytettyyn pönttöön.

Jari Niemi

Sirpaleet ovat viiltävän teräviä. Äkkinäinen joutuisi turvautumaan lääkärin apuun, jos niiden päälle erehtyy istumaan tai kävelemään.

Jari Niemi

Weltsu uskoo löytäneensä selityksen sinnille, jota ilman hän ei temppuja tekisi.

Artikkelin lähde Kaleva