Meri Oulu pyytää Kuningaslohta

Taiteellisena johtajana ottaa vastuun Anna-Kaisa Järvi

Kari Sankala

OULU Laiva Toivo Oulu saa ensi kesänä jatkokseen musiikkinäytelmä Kuningaslohen. Sen on kirjoittanut raahelainen Pauli Ylitalo ja musiikin näytelmään on säveltänyt kempeleläinen Jussi Rasinkangas. Musiikkinäytelmä esitetään Toppilansalmen rannalla Meri Oulu Festivaaleilla 18.-29. heinäkuuta 2002.

Kuningaslohi kertoo yhdestä ainoasta kesäpäivästä jossakin Oulujokivarressa vuonna 1929. Festivaalin taiteelliseksi johtajaksi valittu Anna-Kaisa Järvi paljastaa juonesta: ”Kaikki rakastavat, kuka onnellisemmin, kuka onnettomammin, ja sitten on se lohi.”

Musiikkinäytelmää on aiemmin esitetty harrastajateatterivoimin Oulujokivarren kunnissa kesällä 2000. Hupisaarillakin näytelmä on nähty kolme kertaa.

Säveltäjä Jussi Rasinkangas sanoo musiikillisesti päälinjan säilyvän, mutta lisä- ja muutostöitä on odotettavissa harjoitusten edetessä. Säveltäjän mukaan musiikki on tehnyt tehtävänsä ainakin musiikin osalta, jos katsojalta on viety kiireen tuntu pois näytelmän loppuun mennessä.

Anna-Kaisa Järven mukaan näytelmän roolihenkilöt ovat vielä haussa, mutta lähtökohta on vahvasti oululainen. Tietenkin kyseeseen voi tulla oululaislähtöisiä Etelä-Suomessa vaikuttavia näyttelijöitä.

Kakaravaara jatkaa

Meri Oulu Festivaalin toinen näytelmällinen tuote, lasten merimusikaali Kakaravaara pysyy ohjelmistossa ensi kesänäkin. Viime kesänä musikaali myytiin loppuun, ja sen näki 5 000 nopeinta.

Kakaravaara tuodaan kaupunginteatterin nurkilta Toppilansalmen rannalle. Lasten musikaalia varten luodaan Toppilaan pienimuotoiset puitteet, sillä musikaali ei kestä suurlavan ympäristöä jo nuoren esittäjäkuntansa takia.

Festivaaliin liittyvien oheiskonserttien järjestelyvastuun kantaa ensi kesänä Juhani ”Junnu” Sippola. Viime kesän oheiskonserteista parhaiten menestyivät Tamara Lundin, Big Bandin ja työväenmusiikin konsertit, kun kevyemmän viihteen illat eivät vetäneet ennakoidusti.

Oululainen linja

Meri Oulu Festivaalin taiteelliseksi johtajaksi valittu Anna-Kaisa Järvi vannoo oululaisuuden ja taiteellisuuden nimiin.

Viime kesä nosti riman korkealle, joten taiteellinen taso pyritään säilyttämään jatkossakin. ”On löydettävä hyvät näytelmät ja kirjailijat”, Järvi sanoo. Voipa olla, että Oulun 400-vuotisjuhliin liittyen festivaalia varten järjestetään kirjoittajakilpailu meriaiheisen näytelmän saamiseksi kulttuuripainotteiseen juhlavuoteen.

Järvi lupaa vaalia elinvoimaisia yhteyksiä kaupunginteatteriin. Meri Oulu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Malmin mukaan kaupunginteatterilla löytyy yhteistyövalmiuksia viimeistään 2003-2004.

Järvi korostaa työssään myös paikallisia aiheita ja oululaista identiteettiä. Samaan kategoriaan kuuluu hänen vaatimuksensa paikallisista tekijöistä. ”Oulusta löytyy loistavia teatterin ammattilaisia ja harrastajia, muusikoita ja tanssijoita. Festivaali on hyvä foorumi tuoda taidot esiin.”

Stella-pelle remmiin

Anna-Kaisa Järvi tunnetaan ainakin lasten parissa Stella-pellenä. Teatterialan koulutusta hän on saanut muun muassa entisessä Itä-Saksassa Leipzigissa 1980-luvun alussa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Hänellä on myös oma Stellan sirkuskoulu. Järvi on tällä hetkellä taiteen keskustoimikunnan jäsen. Hän on toiminut muun muassa Oulun läänintaiteilijana.

Jussi Rasinkangas on tunnettu säveltäjä myös kevyen musiikin ja tenavatähtien kautta. Kuningaslohen ja Kakaravaaran lisäksi hän on säveltänyt näyttämölle esimerkiksi lastenmusikaalin ”Me tahdomme lapsuuden takaisin”. Lisäksi hänen sävellyksiään on levyttänyt useampi kymmenen taiteilijaa noin 300 kappaleen verran.

Kuningaslohen kirjoittaja Pauli Ylitalo on tehnyt käsikirjoituksia televisiolle ja sanoittanut satoja lauluja muun muassa Toivo Kärjelle, Rauno Lehtiselle ja Jussi Rasinkankaalle.

Talkoissa voimaa. Meri Oulun järjestäjät jaksavat uurastaa tapahtumansa eteen vielä syksylläkin. Ensi kesäksi on luvassa parempi katsomo, kun jyrkkyyttä lisätään, niin näkyvyys paranee.

Tapio Maikkola

Vastuulliset. Anna-Kaisa Järvellä ja Jussi Rasinkankaalla on ensi kesänä iso vastuu Kuningaslohen onnistumisesta.

Tapio Maikkola

Tilit nollassa. Jussi Malmin sanoo Meri Oulu ry:n talouden tasatun nollaan.

Katsomoon lisätään jyrkkyyttä

OULU Meri Oulun 3 000 hengen katetusta katsomosta katoaa ensi kesäksi noin 250 istumapaikkaa, kun yleisön pyynnöstä Meri Oulu ry jyrkentää katsomon nousukulmaa 12 asteeseen 7 asteesta.

Tehtävällä järjestelyllä parannetaan näkyvyyttä, josta viime kesän festivaalit saivat eniten moitteita. Myös äänentoistoon on luvassa muutoksia parempaan, kun asia hoidetaan oululaisin voimin sen sijaan, että palvelu ostettaisiin eteläisemmästä Suomesta kuten viime kesänä.

Käytännössä katsomon nosto hoituu siten, että keulaa lasketaan metrillä ja takapäätä nostetaan puolellatoista. Katsomon katto tulee näin muutamaan metriä aikaisempaa aiemmin vastaan, jolloin tilaa penkkiriveille on vähemmän.

Penkkirivien väli kapenee laudan leveyden verran, mutta vieläkin jää leveyttä 82,5 senttiä, jonka vakuutetaan riittävän reippaasti yleisön tarpeisiin. Takana oleva penkki on aina 16 senttiä edessä olevaa korkeammalla.

Katsomon edessä huomioidaan ensi kesänäkin liikuntaesteisten tarpeet. Katsomon takaosiin suunnitellaan kahvilan tapaista myyntitilaa.

Tarvittaessa katsomon muutostöiden jälkeen voidaan vielä muuttaa esiintymislavan korkeuksia, mutta ratkaisut niiltä osin tehdään myöhemmin, kun katsomo on koeistuttu.

Lavasteet ovat käytettävissä myös ensi kesänä, samoin laiva, joka on yhdistyksen. (KS)

Tilit menivät nollille

OULU Meri Oulu ry:n tilinpäätös on juuri valmistunut. Hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Jussi Malmi kertoo tilinpäätöksen päätyneen nollatulokseen.

Viime kauden lipputulot olivat 2,2 miljoonaa markkaa ja Oulun kaupungilta ja Euroopan unionilta avustukset yhteensä 1,8 miljoonaa markkaa. Lisäksi sponsoroinnin arvoksi Malmi mainitsee 2,2 miljoonaa markkaa.

Menopuolella yhdistyksen toimintakulut olivat noin 1,7 miljoonaa markkaa ja investoinnit 2,2 miljoonaa markkaa. ”Sponsoritulot huomioiden tilinpäätös olisi liikekirjanpidollisesti jopa plussalla 900 000 markkaa, mutta tilintarkastajien neuvosta teimme yhdistyksenä nollatuloksen”, Malmi sanoo.

Yhdistyksellä on vastattavanaan velkoja 1,2 miljoonaa markkaa. Malmi laskee Toppilassa olevien rakenteiden arvoksi noin 4,5 miljoonaa markkaa, sillä rahallisten investointien lisäksi rakennelmat ovat vaatineet noin 25 000 talkootyötuntia.

Ensi kautta ajatellen Meri Oulu anoo festivaaliaan varten kaupungilta avustusta miljoonaa markkaa, joka on kaksi kolmasosaa viime kesälle kaupungilta saadusta avustuksesta. Kaupunginvaltuusto päättää avustuksen kohtalosta talousarvion yhteydessä 28. marraskuuta.

Jussi Malmi huomauttaa, että festivaalin järjestelyissä yhdistykselle tuli kolme kustannuksia lisäävää yllätystä budjetin ohi.

Ensiksi yhdistys joutui varmuuden vuoksi asvaltoimaan festivaalialueen. Toiseksi katsomon kate ostettiin yhdistykselle omaksi kolmen kesän vuokrahintaan ja kolmanneksi vesi- ja viemärihuolto järjestettiin liittymillä kaupungin verkostoon.

Kyse on pysyvistä vuosikausiksi vaikuttavista ratkaisuista, Malmi tähdentää.

Yleisömäärältään Meri Oulu Festivaali jäi Malmin mukaan tavoitteistaan. Virallisesti maksaneita kävijöitä kirjattiin 29 415, kun budjettitavoite oli asetettu 33 000 henkilöön. Yleisömäärällään festivaali kipuaisi kuitenkin Finland Festivalsin tilastoissa kymmenen parhaan joukkoon, niinpä yhdistys anookin festivaalijärjestäjien jäsenyyttä ensi vuoden aikana.

Malmin mukaan kävijämäärissä jäätiin jälkeen nimenomaan illan musiikillisissa tapahtumissa. Oululaiset eivät löytäneet toivotusti tietään Toppilan möljälle. Laiva Toivo Ouluakin olisi sopinut katsomaan useampi henkilö. (KS)

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva