Mentor opastaa työelämään

Oulun yliopistossa kummitoimintaa eniten

Katri Mäkinen

OULU Yliopisto-opiskelijoiden työelämäkontakteja lisätään mentoroinnilla. Mentorointi tarkoittaa jo työssä olevan ammattilaisen ja opiskelijan välistä kummisuhdetta.

Tänä syksynä ryhmät alkavat biologiassa, kasvatustieteissä, prosessitekniikassa ja taloustieteissä. Oulun yliopistossa mentorointi on laajinta verrattuna muihin Suomen yliopistoihin ja korkeakouluihin.

”Mentoroinnin keskeinen idea on saattaa yhteen samasta koulutusohjelmasta valmistunut jo työelämässä oleva ihminen ja alan opiskelija. Näin opiskelija saa käsityksen tulevasta työstään ja kontakteja työelämään”, kertoo Työllistymispalveluiden suunnittelija Tiina Kemppainen.

Oulussa on mentoroitu vuodesta 1997, jolloin kokeilu aloitettiin taloustieteen opiskelijoiden kanssa.

”Hyvien kokemusten myötä toimintaa on laajennettu vähitellen. Nyt uutena ryhmänä aloittavat prosessitekniikan opiskelijat”, suunnittelija Seija Kiiskilä sanoo.

Tietoa, jota ei tenttikirjoista saa

Taloustieteitä opiskeleva Hanna Niskanen ja Meritan konttorinjohtaja Leena Niinimäki olivat viime keväänä mentorointipari. Molempien kokemukset ovat pelkästään myönteisiä.

Hannan mielestä mentoroinnin kautta tuli paljon sellaista konkreettista työelämätietoutta, jota tenttikirjoista ei pysty lukemaan. Leenan elämänkokemus ja työelämän tuntemus olivat tarpeellista täydennystä yliopistossa opitulle teorialle.

”Minusta mentorointi on hienointa mitä yliopisto voi tarjota. Muuten linkit käytännön työelämään ovat vähissä”, Hanna korostaa.

Leenan mielestä mentorina toimiminen oli mielenkiintoinen kokemus.

”Mentoroinnissa jos missä saa tilaisuuden tutustua tämän päivän opiskelijoihin ja ekonomien opintoihin”, hän perustelee.

Uusia ajatuksia ja elämän pohdintaa

Mentorointi on tarkkaan suunniteltua. Tarkoituksena on, että pari sopii etukäteen tapaamisaikoja esimerkiksi kerran kuukaudessa. Lisäksi opiskelijan on valmistauduttava tapaamisiin miettimällä keskustelun aiheita ja kysymyksiä. Leena ja Hanna tapasivat pankissa Leenan työpaikalla. Yleensä tapaamiset kestivät tunnista kahteen.

”Keskustelimme esimerkiksi bisnesetiikasta, työn ja perheen yhteen sovittamisesta, Leenan urakehityksestä ja nykyisestä työstä. Mielenkiintoista oli myös se, miten työn ja vapaa-ajan oppii erottamaan toisistaan”, Hanna kertoo.

”Keskustelujen kautta heräsi ideoita ja uusia ajatuksia omaan työhön. Samalla tuli mietittyä omaa elämää, että miten sitä on tähän tultu”, Leena jatkaa.

Kahdenkeskisten tapaamisten lisäksi ohjelmaan kuului toisten mentorparien tapaaminen.

”Yhteiset tapaamiset olivat oikein mukavia, ryhmässä syntyi avointa keskustelua”, Leena muistelee,

”Tapaamisissa saattoi kysellä muidenkin mentoreiden näkemyksiä niistä asioista, joista oman mentorin kanssa oli keskusteltu”, Hanna jatkaa.

Leena olisi valmis ryhtymään mentoriksi uudelleenkin. Hän rohkaisee muitakin lähtemään mukaan.

Parhaillaan Oulun yliopiston Työllistymispalvelut etsii uusia mentoreita.

Jarmo Kontiainen

Luottamuksellista.

Leena Niinimäen ja Hanna Niskasen mukaan mentoroinnissa oleellista on molemminpuolinen luottamus. Silloin keskustelut ovat hedelmällisiä.

Artikkelin lähde Kaleva