Historiaa 260 kilometriä

Vanhan Pohjanmaan Rantatien selvitys hyödyttää matkailua ja kaavoitusta

Anne Helaakoski

RAAHE Kulttuurihistoriasta kiinnostuneet, kotiseutuihmiset sekä kaavoittajat saavat vihdoin käyttöönsä painetun selvityksen Vanhasta Pohjanmaan Rantatiestä. Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun tiepiirin teettämässä ja tutkija Aimo Kehusmaan pari vuotta sitten laatimassa inventoinnissa tutkittiin Kalajoelta Kuivaniemelle kulkenutta vanhan Pohjanmaan Rantatien alkuperäistä linjausta sekä tien säilyneisyyttä.

Selvitystä on tarkoitus hyödyntää muun muassa matkailussa ja kaavoituksessa.

Vanha Rantatie on 1600-luvulta saakka käytössä ollut Pohjanlahden rannikkoa kiertävä Turun ja Tukholman välinen tie. Se oli toinen valtakunnan pääväylä Turusta Viipuriin johtaneen niin sanotun Kuninkaantien ohella.

Vanhasta Rantatiestä on jäänyt eriasteisia jälkiä. Yli puolet noin 260 kilometriä pitkästä tiestä on säilynyt sellaisena, että sen historiallinen luonne on tunnistettavissa. Reitti noudattelee osin nykyisiä teitä, mutta isot pätkät ovat jääneet nykyisten valtatie 8:n ja 4:n alle. Osa tiestä on jäljellä metsittyneinä tieraunioina. Ainoastaan 12 kilometriä tiestä jäi löytymättä.

”Nekin tienpätkät ovat sellaisia, että maisema oli niin perusteellisesti muuttunut, ettei niistä ollut enää jälkeäkään havaittavissa. Muuten tietä löytyi yllättävän pitkältä matkalta melko tarkasti samalla tavalla mutkitellen kuin parisataa vuotta sitten”, kertoo tutkija Aimo Kehusmaa.

Hyvin säilyneitä tieosuuksia on muun muassa Kalajoella, Pyhäjoella, Lumijoella, Iissä, Siikajoella ja Kuivaniemellä. Virallisia tiemuseokohteita Rantatiellä ovat vain Pyhäjoen Eteläkylän silta sekä Pattijoen silta.

Karttojen säilyminen onnenpotku

Selvityksen tärkeimpänä lähteenä oli Oulun maakunta-arkistosta löytynyt maanmittari J.H. Wallenborgin karttasarja vuosilta 1784-1785.

”Kartoitus oli tehty maanomistajien tienpitovelvollisuuksien määrittämistä varten ja siinä on koko tie kartoitettu tarkassa mittakaavassa 1:8 000. Se oli hyvin siirrettävissä nykyisille karttapohjille. Kartassa oli myös viitteitä siitä, miten vielä aikaisempi `vanha maantie' oli kulkenut.”

Tutkija Kehusmaan laatiman inventointiraportin painokuntoon saaminen kesti lähes kaksi vuotta. Oleellista uutta tietoa ei tuona aikana löytynyt, mutta jotain kuitenkin.

”Nettiin oli saatu maakirjoja 1600-luvun puolivälistä ja sieltä löysin muutamia mielenkiintoisia karttoja. Niihin oli merkitty muutama tienpätkä, joista saatiin tarkennetuksi joitain ajoituksia 1600-luvun puolelle asti. Painettuun raporttiin tiedot eivät ehtineet.”

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vanhat tiet sekä sillat. Kohteita voidaan myös käyttää matkailussa tai matkailun yhteydessä reitteinä, kuten Kuninkaantien osalta on jo tehty. Hyötyä selvityksestä on lisäksi yhdyskuntasuunnittelussa, teiden rakentamisen yhteydessä.

”Tietoa tarvitaan siitä, mitä on ollut, jotta uutta rakentamista voidaan sovittaa tähän olemassa olevaan ympäristöön ja maisemaan. Näiden parin vuoden aikana tietoja on hyödynnettykin, muun muassa viime kesänä Olkijoen kevyenliikenteen väylää rakennettaessa.”

Anne Helaakoski

Muisto entisestä. Pattijoen museosilta on toinen Vanhan Rantatien tiemuseokohteista. Autoliikenteeltä silta on suljettu, mutta muuten kulkijoita riittää.

Artikkelin lähde Kaleva