Luomutuotteet kävisivät kaupaksi

Jari Niemi

YLIVIESKA/HAAPAVESI Luomutuotteiden myynti on kasvanut koko valtakunnassa 30 prosentin verran. Jos kysyntä kasvaa tai jatkuu samanlaisena ja luomutilojen määrä vähenee edelleen, iskee Suomeen jo ensi vuonna raaka-ainepula.

Pohjois-Pohjanmaalla tilanne helpottuisi Oulun maaseutukeskuksen luomuneuvojan Kauko Lehdon mukaan mukavasti, jos luomua viljelevät, mutta tuotteensa tavanomaiseen jalostusketjuun myyvät kotieläintilat siirtäisivät lopputuotteet luomujalostusketjuun.

”Näitä tiloja on 115, mikä selittää sen, että peräti 50 prosenttia luomuviljasta menee tavanomaiseen tuotantoon”, Kauko Lehto selvitti Ylivieskan luomu- ja lähiruokamessuilla.

Keskeisistä luomutuotteista saa Kauko Lehdon mukaan vihdoinkin asiallisen luomulisän. Kauraa on myyty Keski-Eurooppaan 1 - 1,1 markan kilohinnalla, kun tavallisesta kaurasta on saanut 60 - 70 penniä kilolta. Maidossa luomulisä on 15 prosenttia ja lihassa 25 - 35 prosenttia.

”Peräti 45 luomutilaa vaihtoi viime vuonna tavanomaiseen eli lähes kymmenen prosenttia. Tämä kertoo joistakin ongelmista. Vaikeuksia tuntuu olevan ainakin rikkakasvien hallinnassa ja byrokratiassa, joka luomussa on tavanomaistakin tuotantoa suurempaa”, Kauko Lehto totesi.

Lisäksi vihannesten ja pienempien erikoistuotteiden viljelijät ja tuottajat ovat yhä törmänneet markkinointi-, säilytys- ja kuljetusongelmiin.

Pohjois-Pohjanmaa on pinta-aloilla mitattuna yhä suurin luomumaakunta Suomessa. Luomusopimuksen on tehnyt reilut 500 tilaa ja pelloista kahdeksan prosenttia eli noin 17 000 hehtaaria ovat luomutuotannossa.

”Pohjois-Pohjanmaalla on mahdollista kasvattaa luomutuotteiden myynnin arvoa jopa kolminkertaiseksi vuoteen 2005 mennessä, jos tilat omaksuvat asian. Ympäristösäännösten kiristyminen ohjaa osaltaan tuottajia luomuviljelyn suuntaan. Myynnin arvo on tänä vuonna noin 20 miljoonaa markkaa”, Kauko Lehto sanoi.

Kansio ja reseptikirja

Haapaveden Nora instituutti on saanut päätökseen ekologisen ruokatuotannon kehittämisprojektin. Sen koulutustilaisuuksiin osallistui 130 henkilöä ja oppilastyöpäiviä kertyi lähes 1 500.

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen rahoittama projekti tuotti Siikajokilaakson sekä Nivalan-Haapajärven seudun alueen luomutuottajista kansion, johon on koottu yhteystiedot 14 alueen luomutilasta. Kansio lähetetään tiedoksi noin 50 alueen suurkeittiölle tai ravintolalle. Lisäksi projektin aikana on koottu noin 20 reseptiä ja ne painetaan Haapaveden ammattioppilaitoksen kustantamaan luomureseptikirjaan.

Luomutuotantoon kokonaan siirtyneestä ja myös luomupuutarhureita kouluttavasta Nora instituutista kaavaillaan jatkossa nykyistäkin keskeisempää luomukoulutuskeskusta. Alalle tarvitaan enemmän erikoistujia ja neuvojia.

Norassa punotaan parasta aikaa myös yhteistyöverkkoa italialaisen, itävaltalaisen, ranskalaisen, ruotsalaisen ja skotlantilaisen alan oppilaitoksen kanssa.

Jari Niemi

Alan pioneereja. Helena Hyväri ja Keijo Jaakonaho ovat Haapajärven ensimmäisiä luomuyrittäjiä. He ovat mukana myös Ylivieskan Huvikumpuprojektissa.

Jari Niemi

Yli 20 osastoa. Ylivieskan luomumessuilla oli yli 20 osastoa.

Jari Niemi

Maukkaita tuotteita. Nora instituutin oppilaat maistattivat luomutuotteita.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva