Lihanleikkuu on taitotyötä

Pasi Klemettilä

OULU LähiLiha Oy:n toimitusjohtaja Tenho Haapakorva naurahtaa, kun hänelle yrittää puhua siihen malliin, että yritys taitaa olla kasvusuunnassa. ”Ei tällä alalla liikevaihto merkitse vielä mitään”, hän väittää.

LähiLiha Oy on runsaan vuoden ikäinen yritys, joka toimii Hiukkavaaran entisellä kasarmialueella. Se on erikoistunut lihanleikkuuseen ja on nykyään ainoa laatuaan Oulussa.

Työntekijöitä on 13, joista neljä on osakasta. Kaikki ovat Kotivaran entisiä työntekijöitä. Kun Kotivara lopetti lihanleikkuulinjansa, työn perään olisi pitänyt lähteä Etelä-Suomeen. ”Kaikille olisi löytynyt sieltä töitä, mutta ei oltu innokkaita lähtemään”, Haapakorva sanoo.

Yrityksen tavoitteena on elättää työntekijänsä. ”Kyllä tästä jää vähän ylikin”, Haapakorva tunnustaa.

Ensimmäisen 12 kuukauden aikana liikevaihto oli 20 miljoonaa markkaa. Jatkossa se ehkä kohoaa 25 miljoonaan markkaan.

Leikattua lihaa lähtee yrityksestä 125 000 kiloa kuussa. Liharaaka-aine tulee Atrialta Nurmosta.

Kaikki yhtiön työntekijät ovat töissä tuotantolinjalla, tarvittaessa Haapakorvakin. Yhtiön vetäminen vie tietysti käytännössä hänen aikansa.

Haapakorva itsekin oli Kotivaralla lihanleikkaajana ja pääluottamusmiehenä. Hänen mukaansa yrityksen aloittaminen ei ollut mitenkään erityisen vaikeaa. Kun alalla on ollut pitkään, luottamus omiin taitoihin on kova.

Hankalinta oli löytää sopivat tilat ja saada rahoitus kuntoon. Tilat löytyivät Kapiteelilta Hiukkavaaran kasarmialueelta entisestä keittiöstä. Tuotannossa tarvittavat laitteet saatiin ostettua käytettynä. Koneisiin ja tilojen uusimiseen tarvittiin alkuinvestointeja noin 3 miljoonaa markkaa.

Kun yritys alkoi toimintansa, lihan hinta kääntyi sopivasti nousuun. Se auttoi alkutaivalta.

Tarkkaa käsityötä

Haapakorvan mukaan lihanleikkuu vaatii hyvää kädentaitoa. ”Jos osaa lihan leikkuun, oppii kyllä muutkin työt”, hän kehaisee.

Lihanleikkuu on nimenomaan käsityötä, eikä sitä voi koneella tehdäkään. ”Elukat ovat kaikki erilaisia.”

Haapakorva on tyytyväinen nykyisten tilojen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Laajennusmahdollisuudet tosin kilpistyvät helposti pakkaus- ja varastotilojen rajallisuuteen. Välillä tarvitaan tilaa runsaammin ja välillä vähemmän, kun lihamarkkinat toimivat väkisinkin sykäyksittäin.

Lihatuotteiden hinta oli vielä jokin aika sitten nousussa, nyt se taas on ollut laskusuunnassa. ”Kun katteet ovat pieniä, on pelattava määrillä”, Haapakorva selittää selviytymisen taktiikkaa.

Laadulla vientimarkkinoille

Vientiäkin LähiLihalla on Japania myöten. ”Meillä on tanskalainen välittäjä, joka vaan otti yhetyttä. Tämä ostaja vie sitten lihaa eteenpäin”, Haapakorva sanoo.

Vientimarkkinoilla voi mainiosti toimia, kun EU:n säännösten vaatimukset on täytetty.

LähiLiha ei toimita tuotteita kauppiaille valmiiksi kuluttajapakkauksissa. Kauppiaat ovat asiaa kyselleet, mutta Haapakorvan laskutoimitukset ovat toistaiseksi näyttäneet aina samaa tulosta: ei kannata.

Yli 10 prosenttia LähiLihan tuotannosta menee vientiin ja ehkäpä 10 prosenttia jää Oulun lähistölle.

Vaikka kasvua ei tulisikaan, puhelinliikenne on ainakin vilkasta. Haapakorvan kännykkä hälyttää taas. Toimitusjohtaja aikoo soittaa kohta takaisin. ”Se olisi taas yksi uusi asiakas”, Haapakorva hymyilee.

Pekka Peura

Tarkasti palasiksi. Lihanleikkuu on käsityötä, joka vaatii silmän ja käden hyvää yhteistyötä.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva