Artikkelin lähde Kaleva
Tuulipuisto vielä kaukana
Vihreäsaaren ensimmäinen tuulivoimala vihittiin käyttöön
Vesa Kärki
OULU ”Tämähän on kuin purjevenemiehelle tehty: vastatuuleen lähti lotkottamaan”, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen lohkaisi käynnistäessään maanantaina virallisesti Oulun Vihreäsaaressa sijaitsevan ensimmäisen suomalaisvalmisteisen tuulimyllyn.
Keväällä pystyyn nousseen ja loppukesästä koekäynnistyneen, yhden megawatin nimellistehjoisen myllyn kavereillekin on Vihreäsaaressa paikat ja luvat, mutta mitään päätöksiä lisävoimalaoiden rakentamisesta ei ole tehty.
”Meillä on luvat vielä kahdelle voimalalle mutta kestää ainakin vuoden tai kaksi ennen kuin mitään rakentamispäätöksiä tehdään. Jos tänne lisää tuulivoimaa rakennetaan, niin uusiin kohteisiin pitäisi liittyä joitain uusia innovaatioita. Mitään tavallista me emme mielellään tänne rakentaisi”, sanoo Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.
Vihreäsaaressa nyt pyörivä voimala ja mahdolliset kaksi uutta myllyä eivät vielä tee Oulun Energiasta mitään tuulivoiman suurtuottajaa ja muutenkin suomalaisen tuulivoiman tuotanto on vain prosentin kymmenyksen luokkaa koko maan sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimalla hoidetaan jo 15 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.
Kraaselia mietitty puiston paikaksi
Yksittäisillä myllyillä tuulivoiman suhteellinen osuus ei Suomessa kasva vaan tuulienergian merkittävä lisääminen edellyttäisi Suomeen tuulipuistoja.
”Oulun läheiset maa- ja ranta-alueet eivät luo tuulipuistojen rakentamiseen parhaita mahdollisuuksia. Ainut mahdollinen tuulipuiston sijoituspaikka Kraaselin matalan alueella tulee varmaankin saamaan paljon vastustusta, koska se liittyy Naturaan. Teknisesti alue olisi mitä parhainta tuulipustoaluetta. Omalta osaltani toivon, että Kraaseliin voitaisiin rakentaa tuulipuisto”, sanoo Oulun energialautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkilä.
Sekä Heikkilä että Kurkela epäilevät Kraaselin tuulipuiston olevan hyvin kaukaista ja kenties toteutumatontakin tulevaisuutta, vaikka tuulipustoja mietitään tosissaan myös Suomessa.
”Kokkolassa tuulipuistoajatus on paljon ajankohtaisempi kuin meillä”, Kurkela muistuttaa.
Kokkolan edustalle on hahmoteltu kolmea lähellä toisiaan sijaitsevaa tuulipuistoa, joiden yhteinen tuotantokapasiteetti olisi noin 300 megawattia. Selvitystyö on alkuvaiheessaan mutta puistosuunnitelman tarkoituksena on tuottaa yleispätevää tietoa, jonka perusteella saadaan tietoa yleensäkin merituulivoiman rakentamismahdollisuuksista Suomessa.
Jos näitä mahdollisuuksia laajemmin ilmenee, toivoo Heikkilä Oulun Energian lähtevän ennnakkoluulottomasti leikkiin mukaan.
”Jos Oulun Energia aikoo olla mukana tuulipuistohankkeissa, se voi todennäköisesti tapahtua Oulun hallinnollisen alueen ulkopuolelle rakennettavissa kohteissa ja tällöin vain osaomistajuus on mahdollinen, eli tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistoimintaa”, Heikkilä sanoo.
Kotimaista kekseliäisyyttä
Vihreäsaaren ensimmäisessä tuulivoimalassa Kurkela peräänkuuluttamaa innovatiivisuusvaatimusta on toki noudatettu ja etenkin voimalan kotimaisuutta ja vieläpä oululaisuutta ja uusia ideoita on kiitelty laajalti.
”Vihreäsaaren voimalan kotimaisuusaste on yli 70 prosenttia. Rakentajana toiminut Winwind tähtää myös tulevaisuudessa vientimarkkinoille ja suomalaisesta tuulimyllyosaamisesta onkin mahdollisuus kehittyä merkittävä sähkö- ja koneteknisen viennin osa-alue. Itse asiassa tuulivoimaosaaminen on voimakkaimmin kehittyvä energiateollisuuden ala Suomessa”, Korhonen muistuttaa.
Vihreäsaaren voimalassa uutta on muun muassa se, että siinä on yhdistetty vaihtuvakierroksinen ja kääntölapainen roottori matalakierroksiseen generaattoriin, jolloin hyötysuhde hiljaisilla tuulilla paranee ja koneiston käyttöikä kasvaa.
Seitsemän metrin keskituulella Vihreäsaaren mylly tuottaa vuodessa 2 600 megawattituntia sähköä, mikä vastaa noin tuhannen kerrostaloasunnon vuotuista sähköntarvetta.
Ilman yhteiskunnan tukea kekseliäänkään tuulivoimalan rakentaminen ei ole vielä kannattavaa. Oulun Vihreäsaaren kuuden miljoonan markan investoinnista kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä investointituki on noin 2,5 miljoonaa markkaa.
Alue- ja kuntaministeri toivoisi investointiapujen lisäksi myös uusiutuvien energialähteiden verotuen tason korottamista.
”Hallitusohjelman aluepoliittisessa osassa on erikseen mainittu kotimaisten energialähteiden käytön edistäminen. Tukitason nosto uusiutuvien energialähteiden osalta on mielestäni perusteltua aluepoliittisista, työllisyys ja ympäristösyistä”, Martti Korhonen sanoo.
tapio maikkola
Sinivalkoisin voimin. Oulun Energia aloitti maanantaina virallisin vihkimenoin tuulivoiman tuotannon Vihreäsaaressa. Vihreäsaaren voimala on maamme ensimmäinen, lähes täysin suomalaisvoimin tehty tuulivoimala.
tapio maikkola
Myötätuulessa. Vihreäsaaren tuulimyllyn käynnistäneen alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen mukaan suomalaisesta tuulimyllyosaamisesta on mahdollisuus kehittyä uusi vientivaltti.
Artikkelin lähde Kaleva