Velvoitekalat kasvoivat huonosti

Maunujärvellä tuotantotavoite alittuu veden vähyyden vuoksi kolmanneksella

Aimo Kajava

KUUSAMO Voimalohi Oy:n vastaava kalastusmestari Leo Partanen kävelee Maunujärven pengertä ja harmittelee: luonto teki tänä kesänä tepposen, jolle ei mahda mitään ammattilainenkaan.

Maan suurimpiin luonnonravintolammikoihin kuuluvan järven satoa korjataan jälleen. Kesän vanhoja vaellussiian poikasia siirretään tämänkin syksyn aikana merelle 1,3 miljoonaa kappaletta. Valtaosa eli 1,1 miljoonaa poikasta menee Iijoen suulle velvoiteistutuksiin.

Kuivuuden vuoksi tämän kesän tuotantotavoitteesta jäädään kuitenkin kolmanneksen. Kappalemäärän lisäksi myös kala on kasvanut vain keskimäärin 8,5 sentin mittaiseksi ja reilun kolmen gramman painoiseksi. Tavallisena kesänä vähimmäismittana on pidetty 9,5 senttiä, jolloin painokin on noussut viiteen grammaan.

Yhtiön tiliin tulee melkoinen lovi, sillä pienen poikasen hinta useita pennejä alempi ja tänä syksynä alle kahdeksan sentin poikaset jätetään pois kokonaan velvoiteistukkaiden luvusta.

Partasen pöytäkirjat kertovat, että näiden osuus on peräti 26,7 prosenttia. ”Alamittaiset” poikaset menevät nyt 1,3 miljoonan poikasen mukana ilmaiseksi vesistöön.

Parasta kasvualaa pois 40 hehtaaria

Maunujärvessä on kasvualaa 300 hehtaaria, mutta yleensä järven pinta on jätetty hieman alle lupaehtojen salliman ylävesirajan.

Kasvuallasta on saatu normaalikesinä noin 280 hehtaaria. Tänä vuonna vedenpinta jäi tavoitekorkeudesta 76 senttiä.

Rikkainta kasvualaa jäi kuivaksi 40 hehtaaria, minkä vuoksi tuotantotavoitteesta jäätiin kolmannes.

Siemenet huonolle kaudelle luonto kylvi viime syksynä, jolloin sateita riitti marraskuulle asti. Maunujärveä jouduttiin juoksuttamaan pitkään, mutta edessä ollut kasvukesä yllättikin kuivuudellaan.

”Kun laitoimme siemeniä keväällä järveen, emme voineet tietää, että sademäärä jää näin pieneksi”, Partanen harmittelee.

Sama tilanne on myös muilla koillismaalaisilla kasvuvesillä: Taivalkosken Taljajärvellä ja Pudasjärven Niskajärvellä kasvussa on kolmanneksen pudotus.

Lannoitus ei lisää järven rehevyyttä

Maunujärven luonnonravintovettä voi kutsua liioittelematta tehtaaksi. Keväällä veteen laitetaan 2,5 miljoonaa poikasta, joista normaalikesänä saadaan takaisin noin 1,5 miljoonaa kappaletta.

Kalat otetaan alapuoliseen keräilyaltaaseen juoksuttamalla järvi suunnilleen tyhjäksi. Pari viikkoa sitten alkanut savotta saadaan päätöksen loka-marraskuun vaihteessa.

Muutama vuosi sitten poikaskasvatuksesta käytiin kova kaplakka, sillä lupaehtojen mukaan järven ravinnetasapainon ylläpitämiseksi rannalle saadaan levittää lantaa. Noin 400 kilon kemiallisen lannan erällä taataan, että poikasille riittää ruokaa kasvun alkuvaiheessa.

”Kokonaisravinnetaseen perusteella me mieluummin puhdistamme kuin kuormitamme alapuolista vesistöä, koska ravinteet sitoutuvat kasvatettuun kalaan”, sanoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Markku Juola.

Uudesta luvasta päätös lähiaikoina

Viideksi vuodeksi myönnetty kasvatuslupa päättyi viime vuoden lopulla, jolloin yhtiö jätti uuden, samansisältöisen hakemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle. Uuteen päätökseen saakka toimitaan vanhoilla lupaehdoilla. Maunujärven kalankasvatuksen ehdoissa on myös valvonta. Seurannan mukaan raja-arvoja ei ole ylitetty.

Ympäristölupavirastossa hakemusta käsittelevä ympäristöneuvos Urpo Myllymaa kertoo, että hakemus on kaikilta osin päätöstä vaille valmis, joka tehtäneen lähiaikoina.

Hänen mukaan luonnonravintolammikoiden lannoittaminen on nyt tavallista, sillä vesistöt karuuntuvat liikaa, kun ravinteet lähtevät kalojen mukana. Lannoittamisen kanssa on oltava kuitenkin tarkkana, minkä vuoksi lupiin sisältyvä valvontaehto parantaa tilannetta.

”Ennen luonnonravintolammikoita lannoitettiin luvatta”, Myllymaa sanoi.

Kuolion, Maaselän, Purnun ja Lapinluoman kalastuskunnat vastustavat kasvatusluvan jatkamista. Ensimmäisellä kierroksella käräjiä käytiin vesiylioikeutta myöten, mutta nyt asukkaat ottavat rauhallisemmin.

”Uskon, että lupaa tulee, koska se on yhden kerran myönnetty”, arvelee Kuolion kalastuskunnan esimies Tenho Ronkainen.

Hänen mielestään alapuoliset vedet kärsivät Maunujärven kalankasvatuksesta.

”Kuoliojoki on ollut tänä kesänä hirveässä kunnossa. Kun järvi tyhjennetään juoksuttamalla, alapuoliset vedet täyttyvät humuksesta”, Ronkainen sanoi.

Siika 1

Aimo Kajava

Pieniksi jäivät. Luonnonlammikoiden siiat jäivät alamittaisiksi kuivuuden vuoksi.

Siika 2

Aimo Kajava

Iso savotta. Maunujärvestä kuljetetaan tänä syksynä 1,3 miljoonaa siianpoikasta merelle. Kari Härmä (vas.), Reijo Backman, Jouko Hyrkäs ja Leo Partanen ottavat poikasia altaasta.

Siika 3

Aimo Kajava

Huono kesä. Kasvukauden tavoitteesta jäätiin kolmannes. Jouko Hyrkäs (vas.) ja Reijo Backman haavivat poikasia kuljetusaltaaseen.

Siika 4 tai 5

Aimo Kajava

Vesi vähissä. Maunujärveä ei saatu nostettu tavoitekorkeuteen, minkä vuoksi parasta kasvualaa jäi käyttämättä 40 hehtaaria.

Artikkelin lähde Kaleva