Kolme pientä presidentitärtä

Harrastajateatteria

Haapaveden Harrastajateatteriyhdistys Parakkiteatterissa: Presidentittäret. Kirjoittanut Werner Schwab, suomentanut Jukka-Pekka Pajunen, ohjaus Jouni Rissanen, lavastus Jouni Rissanen ja työryhmä, puvustus työryhmä, valot Teemu Nahkala, Jouni Rissanen, äänet ja tekniikka: Sauli Saastamoinen. Osissa: Satu Uusitalo, Elvi Tapia Olguin, Marjo Tikka. Seuraavat esitykset 9.10., 13.10. ja 21.10.

Kolmen kovia kokeneen yksinäisen naisen elämäntarina kerrottuna mahdollisimman realistisesti ja pelkistetysti. Heidän elinpiirinsä on saksalaisessa pikkukaupungissa lähimenneisyydessä. Siinä kai tiivistettynä Werner Schwabin tekstin sisältö.

Karulta kuulostava näytelmä on ollut viime vuosina suosittua ohjelmistoa ammattiteattereissa. Erna on saita ja moralisti, Grete hieman löysätapainen mutta realisti ja Mariedl ahkera ja hieman yksinkertainen.

Naiset asuvat naapureina, eikä heillä ole muuta turvaa kuin toisensa. Elämässään kolhiintuneet naiset kertovat menneisyydestään, mutta enemmän he puhuvat tulevaisuudesta, joka on vain mielikuvitusta, mutta auttaa kestämään arjen, kunnes kuvittelu menee liian pitkälle ja päättyy traagisesti.

Näyttämöllä ei näytä tapahtuvan paljoakaan. Teksti on intensiivistä tilitystä, jossa naiset eivät juurikaan puhu toisilleen vaan toistensa ohi. Pitkät monologit limittyvät niin, että toinen jatkaa siitä, mihin toinen jää.

Toisen elämä tunnetaan yhtä hyvin kuin omakin. Tarina etenee ja kuvat kirkastuvat. Näennäisestä rauhasta huolimatta jännitys kasvaa koko ajan loppua kohti.

Teksti on vaativa. Se ei anna anteeksi esittäjän pientäkään herpaantumista. Onneksi Haapavedeltä löytyy mitat täyttäviä naisia. Satu Uusitalo Ernana, Elvi Tapia Olguin Gretenä ja Mariedlin osassa Marjo Tikka eivät pelkää heittäytymistä.

Välillä inhorealismin puolelle kääntyvä teksti ei ole heitä säikäyttänyt, vaan kanttia löytyy sanoa sanottavansa kakistelematta. Toisaalta, kypsyttelyaikaa on ollut riittävästi, sillä alun perin näytelmän piti valmistua viime kevääksi.

Jouni Rissanen on merkitty näytelmän ohjaajaksi, mutta hänen opiskelukiireensä ovat tienneet sitä, että hyvin paljon naiset ovat saaneet paneutua rooleihinsa omin päin. Lopputulos on onnistunut.

Draaman jännite kestää, pitkienkin yksinpuhelujen intensiteetti pitää katsojan otteessaan ja yllättävät käänteet tulevat pakottamatta. Moitteen sijaa ei tästä esityksestä löydä, olkoonkin, ettei teksti kaikilta osin jaksa koskettaa. Mutta se ei ole esittäjien vika.

Arja Päivärinta

Mariedlilla menee lujaa. Marjo Tikka, Satu Uusitalo ja Elvi Tapia Olguin presidentittärinä.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva