Artikkelin lähde Kaleva
Sahat soivat alavireessä
Vain harva piensaha jaksaa pyristellä isojen yritysten puristuksessa
Vesa Kärki
HAUKIPUDAS Kohta parikymmentä vuotta Haukiputaan Kellossa Toivarin sahaa pyörittäneellä Pentti Toivarilla on alan yrittäjille tutun kuuloinen ongelma: ikää alkaa karttua eikä perinteisen metäsuomalaiselle yritykselle ole näköpiirissä jatkajaa.
”Sitten kun eläkkeelle lähtö on ajankohtainen, niin silloin saattaa tämäkin saha sammua”, Toivari ennakoi.
Kun Toivari aikoinaan laittoi kiinteän sirkkelin pystyyn Takkurannan mäntykankaalle, olivat lähiympäristön suuret ja perinteiset Martinniemen ja Pateniemen sahat jo saattohoitokunnossa. Toivari ja muutama muu pienyrittäjä on jaksanut kuitenkin ostaa puuta, sahata, höylätä ja myydä, vaikka sahatavaran myynti onkin keskittynyt koko maassa ja Oulun ympäristössäkin yhä enemmän kolmelle tukkuliikeelle: Puukeskukselle, Puumerkille ja Starkille.
Tukkujen ja isojen metsäyritysten sahojen puristuksessa monet yrittäjät ovat joko luovuttaneet tai sitten vaihtaneet sirkkelit höylän teriin ja erikoistuneet tiettyihin erikoistuotteisiin. Mutta perinteiselle tuotteellekin löytyy vielä markkinaa ja kakkosneloset tekevät yhä kauppansa.
”Myynti on meillä varsinkin kesäisin suhteellisen vilkasta, sillä onneksi asiakkaat haluavat vielä palvelua. Kaikille ei riitä se, että sanotaan vain, että hae tuolta pinosta.”, Toivari sanoo.
Pyöreää puuta yhä vähemmän sirkkeliin
Toivari ostaa jonkin verran lähiympäristön metsänomistajilta puuta. Arvokas tukki ja karkeasta sahatavarasta saatava alhainen hinta ovat sen verran kallis yhtälö, että yhä useammin Kellossa höylätään valmista sahatavaraa, joka tulee jostain muualta kuin omasta sirkkelistä.
”Tukkipuun hinta on ollut viime aikoina erittäin korkealla ja tässä onkin viime vuosina käynyt niin, että olemme ostaneet enemmän valmista sahatavaraa sieltä, mistä sitä on milloinkin edullisimmin saanut”, Toivari kertoo.
Haukiputaan metsissä on vielä löytynyt ostettavaa, mutta moni Oulun ympäristön tukkimetsiä mielivä sahuri on törmännyt yhä useammin siihen, että sopivaa ostettavaa ei yksinkertaisesti löydy.
Oulun lähialueen metsät onkin koluttu viimeisten vuosikymmenien aikana varsin tarkoin läpi ja metsänhoidon perustana onkin ollut sahapuun kasvattamisen sijasta kemiallisen metsäteollisuuden tarpeet.
”Ja sitten siinä käy vielä niin, että jos tukkipuun metsästä hakkaakin, niin yhtiö ei osta pelkkää sellupuuta ja pinot jäävät metsiin”, Toivari sanoo.
Laatuvaatimukset kovenevat
Pentti Toivari on halunnut tietoisesti pitää viisi henkilöä työllistävän yrityksen työmenetelmät perinteisinä eikä kalliisiin koneinvestointeihin ole haluttu mennä. Käsityön ja pohjoisen raaka-aineen kunnioittaminen ei enää vain riitä ja uudet vaatimukset ovat aikaansaaneet sen, ettei perinteinen käsin sahattu tai höylätty lankku käykään enää jopa paikkaan.
”Minäkin olen jo törmännyt siihen, että julkisiin kohteisiin tarkoitettu rakennepuutavara pitäisi olla laatuluokiteltu. Meillä se vaatisi henkilökunnan lisäkoulutusta”, Toivari sanoo.
”Laatuvaatimuksista tulee pienille ongelmia. Esimerkiksi kotimaisen rakennesahatavaran laatuvaatimukset ovat muuttumassa. Ihan pienillä sahoilla tämä koetaan vaikeuttavaksi tekijäksi, mutta en usko, että pienetkään sahat minnekään katoavat, vaikka vaatimukset kiristyvät”, sanoo itsenäisiä sahatavarayrityksiä edustavan Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta.
”Myös pienille sahoille on jatkossa kysyntää, sillä aina täällä Suomessa rakennetaan ja puulla ja palvelulla on kysyntää jatkossakin”, vakuuttaa Pentti Toivari.
(kuva ...768)
tapio maikkola
Puusta leipä. Haukiputaalainen Pentti Toivari on pyörittänyt Kellossa sijaitsevaa Toivarin sahaa kohta parikymmentä vuotta ja tällä hetkellä vuosittainen myynti sahalta on noin 4 000 sahatavarakuutiota.
(kuva ....777)
tapio maikkola
Luonnon höyläämä. Timo Orava nostaa pahkapuun kyytiin Toivarin sahalla Haukiputaan Kellossa.
(kuva 781)
tapio maikkola
Käsityö kunniassa. Toivarin sahalla Kellossa työskentelevä Tapio Manninen kuorii käsin Etelä-Suomeen päätyvää komeaa hirsilautaa.
Artikkelin lähde Kaleva