Kalajoki hoitaa terveyttä tehokkaasti

Suurin uhka lääkäripula, kaikkia virkoja ei saada täytettyä

Pekka Karjalainen

OULU Kunnan asukkaiden ikä selittää valtaosan kuntien terveysmenoista, ilmenee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viime keväänä tekemästä selvityksestä. Siinä tutkittiin maakunnan kuntien terveydenhoidon nettomenoja vuosilta 1995-1999.

Kalajoen kunta poikkeaa tästä selvästi. Kunta kuuluu asukasta kohti miltei vähiten terveysmarkkoja käyttävien maakunnan kuntien joukkoon, vaikka sen väki on varsin vanhaa.

Kalajoen perusturvajohtaja Kaarina Kursukangas-Hourula uskoo, että kalajokiset sairastavat vähemmän kuin muut. Tätä tukevat erilaiset sairastavuusindeksit. Viime vuosikymmenellä tehdyt selvitykset osoittavat myös, että rannikolla ollaan jostain syystä keskimääräistä terveempiä.

Lisäksi lääkäreitä oli kunnassa selvitysajalla hyvin. Niinpä potilaita on voitu hoitaa omassa kunnassa mahdollisimman paljon. Kalajoella on myös yksityisiä hoitolaitoksia ja lääkäriasemia, joissa käynnit eivät rokota kunnan kukkaroa.

”Kun terveyskeskus on toiminut hyvin, on sieltä voitu kontrolloida esimerkiksi Oysin lähetteitä. Yksityisen lääkäriaseman lähetteiden osuus on suuri”, sanoo Kursukangas-Hourula.

Maantiede antaa eväät siihen, että kunnan ulkopuolista sairaanhoitoa tarvitseva voi saada hoitoa oikealla paikalla. Kunta käyttää kalliiden Oysin hoitopaikkojen lisäksi paljon Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa ja Oulaskankaan, Raahen ja Visalan sairaaloita.

Myös kunnan terveyshenkilöstön toiminta on Kursukangas-Hourulan mukaan tehokasta.

Suurin uhka on lääkäripula. Selvityksen aikaan kunnan 5,5 lääkärin virkaa olivat täytettyinä hyvin. Nyt niistä on täytettynä vain 3,2. Pahimmassa tapauksessa täytettynä on pian vain reilut kaksi virkaa. ”Silloin perushoito kärsii, ja se lisää muuta hoidon tarvetta.”

Kursukangas-Hourulan mielestä lisävirkoja pitäisi saada vanhusten ja kroonikoiden hoitoon. Myös psykologin virka tarvittaisiin.

Ikä selittää paljon kuluista

Alhaisimmat kuntien nettokustannukset olivat Kiimingissä, Oulunsalossa, Kempeleessä ja Kalajoella, joissa ne ovat vuodessa alle 4 500 markkaa asukkaalta.

Kustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat Ruukissa, Taivalkoskella, Temmeksellä ja Vaalassa. Niissä terveyteen kului lähes kaksinkertainen määrä markkoja verrattuna halvimpiin kuntiin.

Koska selvityksestä puuttuvat sosiaalimenot, voivat tiedot olla antaa väärän kuvan sellaista kunnista, joissa ei ole terveyskeskuksen vuodeosastoa ja vanhainkodeissa hoidetaan sairaita, sanoo laskelman tehnyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteyspäällikkö Pasi Parkkila. Tällöin menot voivat näkyä sosiaalikuluissa.

”Kalajoella selitys ei kuitenkaan päde, koska myös kunnan sosiaalitoimen menot ovat alhaisia”, Parkkila kertoo.

Taivalkoskisista on poikkeuksellisen paljon sairaseläkkeellä ja työkyvyttömyyseläkkeellä. Kunnassa on paljon myös laitospaikkoja, kertoo Parkkila.

”Sellaiset kunnat pärjäävät, joissa on satsattu avohoitoon ja vanhukset pystytään hoitamaan pitkään kotona.” Tällainen kunta on Parkkilan mielestä esimerkiksi Tyrnävä.

Lääninlääkäri Aira Uusimäki sanoo, että yksittäisten kuntien eroja on vaikea selittää. Pienimmissä kunnissa myös sattuma voi vaikuttaa: yksittäiset kalliit hoidot voivat näkyä.

Katkeamaton hoitoketju on kaiken a ja o. ”Se, että jokainen hoidetaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikein, on tärkein avain kunnan sairaanhoidon tehokkuuteen. Etenkin vanhusten asunnot ja perusturvallisuus on tärkeää. On myös tärkeää, että kunnassa on paikkoja sairaanhoidosta tuleville”, sanoo Uusimäki.

Lääninhallituksessa ei ole tietoja kuntien hoidon laadusta. ”Meillä ei ole mitään sellaista tietoa, esimerkiksi kanteluita, jotka osoittaisivat, että Kalajoen hoidon laadussa olisi huomauttamista”, sanoo Uusimäki.

Artikkelin lähde Kaleva