Ehkäisevät kotikäynnit uusi vanhustyömuoto

Rauni Väänänen-Sainio

Itsenäisen toimintakyvyn tukeminen on yksi keskeisistä tavoitteista sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2000-2003. Tavoitteen yhtenä toimenpidesuosituksena on ennalta ehkäisevät kotikäynnit yli 80-vuotiaille. Kotikäyntien yhteydessä arvioidaan toimintakyky, asunto-olosuhteet ja palvelutarpeet.

Kokemuksia ehkäisevistä kotikäynneistä on Tanskasta. Siellä ne ovat olleet lakisääteisiä vuodesta 1996. Ehkäisevien kotikäyntien yhteydessä saatu tieto auttaa päättämään etsivän ja ehkäisevän työn resurssitarpeesta ja parantaa valmiuksia tunnistaa riskiryhmiin kuuluvat vanhukset. Kotikäynnit tukevat Tanskan vanhuspolitiikan tavoitetta: kotona niin pitkään kuin mahdollista.

Oulun kaupungin vanhustyön strategiassa määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu, että 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan. Kotihoidon keskeiset kehittämisalueet ovat toiminnan sisällön ja ehkäisevän työn kehittäminen sekä olemassa olevan moniammatillisen ja monitieteisen tiedon hyödyntäminen käytännön työtä kehitettäessä.

Keskeistä vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisessä on ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Ehkäisevän työn päätavoite on vähentää iäkkäiden hoivan ja hoidon tarvetta.

Vuonna 1997 Oulussa aloitettiin ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen-, ITTE-projekti. Sen päätavoitteena on tukea itsenäistä kotona selviytymistä kehittämällä henkilöstön työmenetelmiä.

Toimintamallin kehittämisessä avainajatuksena on iäkkään omat voimavarat ja niiden hyödyntäminen ja ettei ”autettaisi avuttomaksi”. Perinteisesti myös kotihoidossa ikääntynyt asiakas nähdään esteiden kautta: fyysinen este; hän ei voi tehdä, psyykkinen este; hän ei halua tai ymmärrä ja sosiaalinen este; hän ei saa tai hänen ei kuulu tehdä.

Tarkoitus on, että ikääntynyt on aktiivinen yhteistyökumppani. Ehkäisevien kotikäyntien tarkoitus on sekä tukea aktiivista ja oman elämän järjestelyissä osallisena olevaa ikääntynyttä selviytymään kotona entistä pitempään että kehittää kotihoidon tiimien työotetta ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintamalliin.

Ehkäisevien kotikäyntien toteutus aloitettiin syksyllä 2000. 85 vuotta täyttäneitä oululaisia on 1253, joista kotona asuville 85 vuotta täyttäneille (826) kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajat tekivät kotikäynnillä haastattelun ja terveystarkastuksen. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Tavoitteena ehkäisevissä kotikäynneissä on ikääntyneiden terveellisten elämäntapojen ja ravitsemuksen tukeminen, liikunnan ja lihaskunnon merkityksen korostaminen päivittäisissä toiminnoissa selviytymiseksi, ongelmien varhainen toteaminen ja niiden välitön hoito sekä asuinolojen parantaminen ja informointi palveluista.

Selvitettiin minkälainen on oululaisen 85 vuotta täyttäneen kotona asuvan vanhuksen toimintakyky ja koettu terveys sekä palvelujen tarve, sosiaalinen verkosto, asuin- ja elinympäristö sekä lähipalvelut ja niissä olevat puutteellisuudet ja kartoitettiin omaishoitajan turvin kotona asuvien tilanne ja määrä.

Tarkoituksena on kehittää ehkäisevistä kotikäynneistä vakiintunut työmuoto. Tutkittua tietoa tarvitaan työn kehittämiseksi.

Oulun kaupungin vanhustyö ja Oulun yliopiston kansanterveys- ja yleislääketieteen laitos tekevät ehkäiseviin kotikäynteihin liittyen tutkimuksen. Kerätyn aineiston pohjalta analysoidaan kaatumistapaturmiin ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon johtavien vaaratekijöiden esiintyvyys. Joka toiselle tutkimukseen osallistuneelle, jolla vaaratekijöitä esiintyy, suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma kotona selviytymisen tukemiseksi. Käytännön toteutus aloitettiin syksyllä 2001 osana normaalia kotihoidon asiakastyötä.

Vanhusten suhtautuminen on ollut pääosiltaan myönteistä ja he ovat pitäneet haastatteluhetkeä piristävänä lisänä arkipäivään. Etenkin terveystarkastusosio koettiin hyvin tärkeänä, osalla oli jopa odotuksia laajemmasta terveystarkastuksesta. Pidettiin tärkeänä tietoa omasta fyysisestä tilanteesta ja osa kertoi tämän motivoivan myös kunnosta huolehtimiseen. Asioita käsiteltiin monipuolisesti ja monet olivat haastateltavien mielestä mielenkiintoisia, vaikkakin haastattelutilannetta pidettiin pitkänä (2-3 tuntia).

Tietoa palveluista ja niiden saatavuudesta pidettiin tärkeänä, kuten myös tietoa apuvälineistä ja hoitotarvikkeista. Mikäli käynnin yhteydessä todettiin tutkimusten tai hoidon tarvetta, haastateltava ohjattiin omalääkärille tai jos apuvälineitä puuttui, pyydettiin apuvälinekartoitus lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kotikäynnillä jätettiin myös yhteystiedot, nimi ja puhelinnumero, josta voi kysyä tarvittaessa apua. Tätä pidettiin tärkeänä.

Kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajat pitivät prosessia opettavaisena ja näkivät toimintamallissa myös oman työ- ja tehtäväkuvansa monipuolistuvan ja ehkäisevän työn mahdollisuuksien lisääntyvän. Keskeistä kotikäynnillä oli ohjaus ja neuvonta: muun muassa ravitsemuksesta, liikunnasta, apuvälineistä ja kodinturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Terveydenhoitajat/sairaanhoitajat saattoivat omien kotihoidon asiakkaiden osalta havainnoida ja arvioida tilannetta ja kotona selviytymistä monipuolisemmin - tämä tuotti selkeitä hoito- ja palvelusuunnitelmien tarkistamisia. Kotikäyntien tuloksena tuli kotihoidon piiriin myös uusia asiakkaita.

Kotikäynneillä selkiytyi myös omaishoidossa olevien kokonaistilanne ja se, miten vaativaa omaishoitajan työ on. Tärkeää oli myös haastateltavien suora palaute alueen kotihoidosta. Monelle haastattelijalle oli yllätys, kuinka aktiivisia, virkeitä ja hyväkuntoisia 85 vuotta täyttäneiden joukkoon mahtui. Eräs 85-vuotias rouva totesikin kotikäynnin yhteydessä: ”Minä en kyllä makkaa päivää, olen aina liikkeellä täällä”. Voimavaralähtöisen ajattelun juurruttaminen kotihoidon kehittämisessä luo pohjan myös ehkäisevälle työlle.

Vanhusten viikon tämän vuoden teemana on ”Yhdessä eteenpäin - välittäminen on elämäntapa”.

Kirjoittaja on terveydenhuollon maisteri ja hän toimii Oulun kaupungin vanhustyön palveluyksikköpäällikkönä.

Perinteinen valtakunnallinen vanhusten viikko alkaa huomenna.

Artikkelin lähde Kaleva