Remonttiarvio 8-4 miljoonaa mk

Reinilän kunnostaminen hotellitasoiseksi edustustilaksi kallein vaihtoehto

Liisa Laine

OULU Reinilän talon korjaaminen hotellitason majoituskäyttöön tulisi Oulun kaupungin tilaaman konsulttiselvityksen laskelmien mukaan maksamaan noin 14 miljoonaa markkaa. Tähän ei vielä sisälly talon ostohinta Reinilän perikunnalta.

Oulun viimeisen porvariskartanon säilyttäminen museona tietäisi sekin selvityksen mukaan remonttia ainakin kahdeksalla miljoonalla markalla.

Reinilän perikunnan jäseniltä on viime viikolla pyydetty postitse ilmoitusta siitä, millä hintaa he olisivat valmiit talon myymään. Ennen tätä tietoa asiasta ei kaupungin päättävissä elimissäkään keskustella, huomauttaa rakennuspäällikkö Jukka Heikkilä Oulun kaupungin tilapalveluista.

Konsulttiselvityksessä talon säilyttämistä esitettiin joko virkamieskotimuseona tai edustuskäytössä. Jälkimmäiseen sisältyi kaksi hieman erilaista versiota, joista toisessa pihapiirin punainen hirsirakennus purettaisiin ja sen tilalle rakennettaisiin uusi. Uudisrakennusversio maksaisi noin puoli miljoonaa markkaan enemmän.

Arvokas pihapiiri

Reinilän talon säilyttämistä aktiivisesti ajanut arkkitehti Kaarina Niskala on kauhuissaan ajatuksesta, että punainen piharakennus purettaisiin. Se on pihapiirin vanhin rakennus ja oleellinen osa arvokasta kokonaisuutta. ”Sen purkaminen veisi arvoa koko kiinteistöltä.”

Kaikista säilytetyistä Oulun arvokkaista kiinteistöistä on piharakennukset hävitetty ja juuri sen takia Reinilän talo on oululaismittakaavassa poikkeuksellisen arvokas.

Entäs kompromissi?

Jos remonttikustannuksia kauhistellaan, kannattaisi Niskalan mielestä miettiä, onko esimerkiksi piharakennuksia tarpeen korjata kovin rankalla kädellä. ”Voisiko niille löytyä sellaista käyttöä, jossa liiteristä ei tarvitse tehdä hotellihuonetta?”

Niskala esittää, että konsultin esittämistä vaihtoehdoista tehtäisiin kompromissi: vähän kaikkea. Punaiseen piharakennukseen tehtäisiin kesäkahvila kaikkien oululaisten käyttöön. Kotimuseota varten varattaisiin pieni tila, josta kävisi ilmi talon historia. Edustustilat keskitettäisiin päärakennukseen. Silloin myös vierashuoneiden vaatimat vesi- ja viemärityöt rajoittuisivat sinne.

”Kyseessä on iso talo. Sinne mahtuisi monia toimintoja”, huomauttaa Niskala.

Päärakennuksen vanhempi osa on rakennettu vuonna 1842. Vuonna 1847 tehtiin liitososa, johon rakennettiin uusi keittiö. Seuraava jatko rakennettiin talon luoteisosaan vuonna 1912.

Ulkorakennuksista liiteri, alakööki sivukammareineen, sauna ja pesutupa sekä mahdollisesti navetta on rakennettu jo vuonna 1828. Tontin luoteisosasta ovat sodan aikana tuhoutuneet talli, liiteri ja kaksikerroksiset makasiiniaitat. Ne oli rakennettu 1848. Näiden tilalle voisi Niskalan mielestä paremminkin rakentaa uudisrakennuksen, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

”Nyt niiden paikalla on alun perin tilapäiseksi tarkoitettu rakennus, jonka purkaminen on ihan mahdollista.”

Oulun yliopisto on edelleen kiinnostunut edustustilojen vuokraamisesta. Se on luvannut antaa lähiviikkoina tiedot, millaisilla ehdoilla vuokrausta voitaisiin ajatella.

Arkisto

Oleellinen osa. Yhteen konsulttivaihtoehdoista sisältyi punaisen piharakennuksen purkaminen Reinilän talon pihapiiristä. Talon suojelua ajaneita ajatus kauhistuttaa, koska Reinilän vanha porvariskartano on oululaisittain ainutlaatuinen juuri siitä syystä, että se on kokonaisuus.

Artikkelin lähde Kaleva