Tuhansia siianpoikia järviin

Niinijärven istukkaat viihtyvät hyvin Kalajokialueen vesistöissä

Seppo Kangas

HAAPAJÄRVI Niinijärven luonnonravintolammikon hoitaja Pekka Kuisma sieppaa pitkävartisen haavin käteensä ja alkaa vetää sillä pitkin keruualtaan pohjaa. Parinkymmenen metrin kävely tuottaa puoli haavillista vilkkaasti liikehtiviä kalanpoikasia. Ne ovat matkalla Nivalan Pidisjärveen autokyydillä.

”Tänä kesänä kasvatus onnistui hyvin. Määrällisesti on vielä vaikea sanoa, mutta poikasten kasvu on ollut erittäin hyvä”, Kuisma sanoo.

Kalanpoikaset ovat planktonsiikaa, jota istutettiin keväällä vastakuoriutuneina poikasina Kalajoen kalastusalueen käytössä olevaan Niinijärveen, jonka valtio aikanaan rakensi luonnonravintolammikoksi velvoiteistutusten hoitamiseksi.

Nyt poikasten keskimitta on 137 millimetriä ja keskipaino 19,1 grammaa.

”Näin isot istukkaat kyllä menestyvät tämän alueen vesissä”, Kuisma tietää edellisvuosien kokemuksesta.

Istutuspoikasten kasvatus ja ennen kaikkea niiden pois ottaminen luonnonravintolammikosta on kiintoisa prosessi. Järvi nimittäin lasketaan lopulta tyhjäksi, jolloin kalanpoikaset valuvat veden mukana lasku-uomaa pitkin sulkupadon läpi keruualtaisiin. Sieltä ne sitten kauhotaan haaveilla auton kyytiin nostetavaan säiliöön ja kuskataan istutuspaikkaan.

Pidisjärveen vietävien 5 000 poikasen nostaminen altaasta auton lavalle säiliöön kestää vajaan tunnin. Varsinainen istuttaminen käykin kätevämmin: luukku auki ja kalat veteen.

Tänä kesänä kasvatettuja istutuspoikasia on lähtenyt aiemmin jo Sieviin, Reisjärvelle, Haapajärven Kuusaanjärveen, Hautaperän altaaseen ja Kuonanjärveen, kaikkiaan noin 30 000 poikasta. Pekka Kuisma arvelee, että 10 000 poikasta järvestä vielä löytyy.

Kun kaikki poikaset on saatu järvestä pois, vedenpintaa nostetaan taas metritolkulla.

Viihtyy muttei lisäänny

Kalajoen kalastusalueen isännöitsijä, Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen johtaja Eero Hakala tietää kokemuksesta, että planktonsiika viihtyy hyvin alueen järvissä. Yksi syy on se, että istukkaat tottuvat jo Niinijärvessä melko happamaan ja tummaan veteen.

Kasvuvauhtikin on hyvä, jos vesistö ei ole liian rehevöitynyt.

”Matalissa ja rehevissä järvissä ongelmana saattaa olla se, että siika ei pärjää särkikaloille ravinnon hankinnassa. Myös happikato vaivaa joskus”, Hakala toteaa.

Hyvissä olosuhteissa siika kasvaa yli 30-senttiseksi pyyntikalaksi jo kolmantena kesänä.

Sen sijaan lisääntymään istutussiika ei tahdo suostua. Syynä ovat joko voimakkaan säännöstelyn aiheuttamat vedenkorkeuden vaihtelut tai järvien liettynyt pohja.

”Raution Pitkäjärven pohja on sellainen, että sopii siian lisääntymiseen. Muitapa Kalajokilaaksossa ei juuri ole.”

Matka alkaa. Siianpoikaset nostetaan haavilla saaveihin punnittaviksi ja edelleen siirrettäviksi kuljetusaltaaseen. Pekka Ruostetsaari Nivalasta ja Pekka Kuisma urakoivat 5000 poikasen kuorman.

Hyvät lähdöt. Kesän aikana noin 14-senttisiksi kasvaneet siianpoikaset ovat Pekka Kuisman mielestä hyvinkin istutuskokoisia.

Artikkelin lähde Kaleva