Maakiistassa vanhat vaatimukset

Kuusamon yhteismetsä vankistaa laskelmiaan kuudella henkilötodistajalla

Aimo Kajava

KUUSAMO ”Ei me käydä maastossa, mitä me siellä enää katsellaan. Ollaan sen verran laiskoja valtion virkamiehiä”, vitsaili maaoikeustuomari Risto Orispää keskiviikkona Kuusamossa.

Maaoikeustuomarin leikinlasku kuvasi, missä tunnelmissa valtakunnan suurimman suojelupaketin käsitteleminen aloitettiin maaoikeudessa.

Suojelukorvausten ruotimisessa on kuitenkin tosi kysymyksessä. Suullisessa valmistelussa haarukoitiin aluksi asiat, joista Kuusamon yhteismetsä ja valtio ovat eri mieltä.

Kuusamon vanhojen metsien suojelukorvauksiksi lunastustoimikunta laski 13 500 hehtaarin alueilta 160 miljoonaa markkaa. Kuusamon yhteismetsän vaatimuksissa oli lähes 100 miljoonan kaula. Valtiota edustavan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laskelmien mukaan suojelualueiden käypä hinta olisi ollut noin 130 miljoonaa markkaa. Molemmat osapuolet valittivat lunastustoimikunnan ratkaisusta Pohjois-Suomen maaoikeuteen, joka aloitti laajan asian käsittelyn eilen.

Jutun pääkäsittely alkaa joulukuun 3. päivänä. Siihen on varattu aikaa kaksi päivää, jonka jälkeen maaoikeustuomari, maaoikeusinsinööri sekä kaksi lautamiestä istuvat vielä kolmannen päivän. Tämän jälkeen tuomio annetaan myöhemmin kansliapäätöksenä.

”Jos ihmeitä ei tapahdu, päätös voi tulla vielä tämän vuoden aikana tai aivan ensi vuoden alussa”, arvioi Orispää.

Kumpikaan ei anna tuumaakaan periksi

Maaoikeuden ensimmäinen istunto oli kertausta lunastustoimikunnan käsittelyille. Molemmat osapuolet pysyivät tiukasti kannoissaan ja toistivat samat vaatimukset, jotka ne esittivät lunastuksessa.

Yhteismetsä vaatii edelleen ensisijaiseksi laskentamalliksi summa-arvomenetelmää, jossa koko omaisuus lasketaan yhteen ja siitä alennetaan kokonaisarvon korjauksella.

Lunastustoimikunta päätyi käyttämään laskentamallinaan tuottoarvoa, jonka perusteella se laski maiden ja puiden hinnaksi noin 160 miljoonaa markkaa.

Suullisessa käsittelyssä lyötiin käytännössä lukkoon pääkäsittelyä varten työjärjestys, eli tämän jälkeen uusia vaatimuksia ei pysty enää esittämään.

Rahallisiin riitoihin ei löytynyt kokonaan uutta tutkittavaa, mutta yhteismetsä vankistaa omaa vaatimustaan tuomalla pääkäsittelyyn kaikkiaan kuusi henkilötodistajaa. Valtio tyytyy esittämään perusteluinaan samoja paperitietoja, jotka on toimitettu lunastustoimikunnalle.

Yhteismetsän omien toimihenkilöiden lisäksi oikeuteen tulee todistajiksi kolme ulkopuolista metsäalan ammattilaista: Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Polojärvi, Metsäliiton aluejohtaja Jari Hurskainen ja metsänhoitaja Timo Järvelä.

Yksityiskohdat ovat miljoonien arvoisia

Vaikka suojelukiistan riitakohdiksi on jäänyt päällisin puolin saivartelulta tuntuvia yksityiskohtia, niiden takana on isot summat. Suojelupaketti on niin suuri, että pienikin viilaus merkitsee miljoonien heittoa lopputuloksessa.

Suurimpia kiistakohteita ovat muun muassa lomatonttien puustot, polttopuut, maa-ainekset, metsästystuottojen pääomitus ja metsäautoteistä maksettavat korvaukset.

Esimerkiksi soraharjut lunastustoimikunta jätti kokonaan korvaamatta vetoamalla pitkiin matkoihin ja luvansaantiin. Niistä yhteismetsä vaatii edelleen 5,5 miljoonaa. Yhteismetsän asianajaja, varatuomari Kalevi Heikkilä muistutti, että korvausten haussa on lähdetty siitä, että maa-ainesten otossa on huomioitava tulevaisuuden tarve. Määrät on hänen mukaan laskettu myös varovasti.

Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen torjui vaateet tutuin perustein: luvan saanti on vaikeaa, kysyntä pitkien matkojen vuoksi huono ja yhteismetsän maa-ainesten myynti on ollut vähäistä tähänkin saakka.

Maaoikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen, jos se ottaa asian käsiteltäväkseen. Maaoikeustuomari Risto Orispään mukaan KKO on ottanut nihkeästi maariitoja puitavakseen.

Kuusamon suojelukiistan suurin erikoisuus on sen rahallinen arvo. Orispään mukaan miljoonat eivät ole kuitenkaan sellainen peruste, että ne yksistään antavat mahdollisuuden viedä asian ylimpään oikeusasteeseen.

Maakiista 1

Aimo Kajava

Nuotit pöytään. Maaoikeustuomari Risto Orispää jakoi muistion, jonka pohjalta yhteismetsän ja valtion edustajat haarukoivat riitakohdat suullisessa käsittelyssä.

Maakiista 2

Aimo Kajava

Tutut vaatimukset. Molemmat osapuolet jättivät samat vaatimukset maaoikeudelle, joita puitiin lunastuksessa. Yhteismetsän asianajaja Kalevi Heikkilä kaiveli salkusta lisää papereita.

Maakiista 3

Aimo Kajava

Päätös nopeasti. Maaoikeus voi tehdä ratkaisunsa jo vuoden lopulla. Maaoikeustuomari Risto Orispää näppäili tietoja koneelle.

Artikkelin lähde Kaleva