Rapistuminen uhkaa arvotaloja

Kunta tekemässä suojelukaavan, mutta kunnostamiseen ei löydy varoja

Seppo Kangas

KALAJOKI Taajaman ydinalueen kaavamuutos on nostamassa Kalajoella esiin tutun tilanteen: arvokkaat vanhat rakennukset halutaan säilyttää, mutta yksityiset omistajat eivät halua ryhtyä kalliisiin remontteihin. Myöskään kunnalla ei ole tarvetta eikä rahaa hankkia rakennuksia itselleen ja kunnostaa niitä.

”Maanomistajien kanssa on päästy neuvotteluissa yhteisymmärrykseen siitä, että rakennukset säilytetään. Miten se käytännössä tapahtuu, on vielä avoinna”, kunnan kaavoitusarkkitehti Seija Haarala toteaa.

Kyse on erityisesti rakennuskokonaisuudesta, johon kuuluvat 1800-luvulta peräisin olevat Ventelän kolme rakennusta sekä samassa taloryhmässä oleva Naatuksen talo. Yksityisessä omistuksessa olevat talot ovat kunnan pääkadun varrella keskeisellä paikalla.

Talot ovat olleet pitkään tyhjillään, mutta Haaralan mukaan ne ovat kunnostettavissa. Ventelän taloryhmästä on lääninhallitus tehnyt vuonna 1995 rakennussuojelulain mukaisen suojelupäätöksen, mutta omistaja on valittanut siitä ympäristöministeriöön. Ratkaisua ei ole tehty, koska järkevää suojelutapaa ei ole löydetty.

Naatuksen talo on tarkoitus suojella kaavaan tulevalla suojelumerkinnällä.

”Omistajat ovat kertoneet, että rakennuksille saattaisi löytyä yksityisiä ostajia, joilla olisi kiinnostusta kunnostaa ja säilyttää talot”, Seija Haarala mainitsee.

Kalajoen keskustassa on säilynyt harvinaisen paljon vanhoja kauniita rakennuksia. Valtaosa niistä on käytössä ja pidetty kunnossa. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden, jollaista ei muissa lähikunnissa ole.

”Ydinkeskustassa on nähtävissä aikakausien kerrostumat varsin hyvin aina viime vuosisadan lopulta lähtien. Kaavauudistus lähtee nimenomaan siitä, että nämä kerrostumat säilytetään”, Seija Haarala mainitsee.

Tiivistetään ja täydennetään

Ydinkeskustan kaavaluonnos, joka asetetaan nyt yleisesti nähtäväksi, tähtää taajamakuvan tiivistämiseen. Joen puoleinen osa Kalajoentien vartta kaavoitetaan tiiviiksi ja kaupunkimaiseksi kolmikerroksiseksi liikealueeksi.

”Rakennustehokkuus nousee niin korkeaksi, että paikoitusta joudutaan osittain sijoittamaan kellaritiloihin”, Seija Haarala kertoo.

Se, miten tulvivan joen rannalla onnistuu paikoitustilan rakentaminen maan alle, on vielä kysymysmerkki.

Kerrostalorakentamiseen soveltuvia alueita löytyy myös useista muista paikoista ydinkeskustan alueelta. Ne sijoittuvat kuitenkin hieman etäämmälle keskustan päätiestä.

Uusi kaava mahdollistaa ydinkeskustan asukasmäärän nostamisen nykyisestä vajaasta 400:sta noin 600:aan.

Oma lukunsa kaavassa on myös joenrannan tulva-alue. Kaavaehdotus sisältää viheraluevarauksen tulvapenkereen rakentamiseksi. Pahimman tulvapaikan Rinnetien alue on kuitenkin jätetty kaavamuutoksen ulkopuolelle.

Kunnostuksen tarpeessa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Naatuksen ja Ventelän talot ovat olleet jo pitkään kylmillään.

Artikkelin lähde Kaleva