Myrkyt muhivat maaperässä

Toimintansa lopettaneen Koillis-Kyllästyksen tontille tulossa miljoonan markan kunnostus

Heikki Ketola

KUUSAMO Koillis-Pohjan Sähkö on varautunut kunnostamaan viime vuonna alas ajamansa Koillis-Kyllästyksen tonttia miljoonalla markalla. Maaperä saastui 70-luvulla, jolloin painekyllästysaineilla käsiteltyjen sähköpylväiden kuivauspaikalla ei vielä käytetty erityistä valumatasannetta. Maiden tärveltyminen ajoittui useille vuosille.

Koillis-Pohjan Sähkön toimitusjohtaja Toivo Hietalan mukaan pahiten turmeltunutta aluetta on loivassa moreeniharjanteessa ainakin yli sadan neliön alueella. Kovin syvälle myrkkykemikaalit eivät ole päässeet, koska kallio tulee vastaan jo alle kahdessa metrissä.

”Tässä vaiheessa on ollut esillä maiden vaihto tai niiden kapselointi esimerkiksi bitumilla paikan päälle. Tekniikoita on useita, ja uusiakin tunnutaan kehitettävän jatkuvasti. Aikaisintaan kunnostustyö tulee ajankohtaiseksi ensi kesänä. Ympäristölupaa toimenpiteen suorittamiseksi ei ole vielä haettu.”

Jos suolakyllästeiden saastuttamat maat päädytään kuljettamaan muualle, loppusijoituspaikka ei ole etäällä. Kaupungin kaatopaikka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä.

Pylväiden ja sahatavaran käsittelyssä Koillis-Pohjan Sähkö sekä sen tytäryhtiö käyttivät Hietalan mukaan Kemiran valmistamaa K 33 -nimistä kyllästysainetta, jonka tehoaineita ovat arseeni, kromi ja kupari.

Varsinkin arseeni ja kromi ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia raskasmetalleja, jotka voivat aiheuttaa suurina pitoisuuksina ihmiselle syöpää. Ne eivät hajoa, vaan kertyvät ympäristöön ja eliöihin.

Pintavesitutkimuksia paikalla on tehty jatkuvasti, ja maaperänäytteitäkin on otettu keskeisimmistä kohdista muutaman kerran, viimeksi kaksi vuotta sitten.

Pinnassa isojakin pitoisuuksia

Tutkija Tapio Leppänen PSV-Maa ja Vesi Oy.stä kertoo, että arseenia ja kuparia on mitattu maaperästä enimmillään yli teollisuusalueille määriteltyjen raja-arvojen, mutta kromin pitoisuudet ovat jääneet alle säädetyn rajan.

Arseenia on Leppäsen mukaan analysoitu maan pintakerroksesta parhaimmillaan 770 milligrammaa kilosta, kun raja-arvo on 50 milligrammaa. Kuparin osalta suurin löydös on 490 milligrammaa raja-arvon ollessa 400 milligrammaa.

”Jäämät ovat tiukasti kiinni maa-aineksessa, sillä moreeni johtaa vettä huonosti”, Leppänen uskoo.

Pintavesissä myrkkymäärät ovat Leppäsen mukaan jääneet aina alle analyysitarkkuusrajan. Pohjavesiin aineita on kuitenkin havaittu joutuneen porakaivosta vuonna 1993 otetun näytteen perusteella, mutta pitoisuudet olivat alle vesilaitoksille säädettyjen arvojen, hän huomauttaa.

Hietalan mukaan Fortumin nykyisin omistama Koillis-Pohjan Sähkö lopetti 90-luvun alussa perustetun tytäryhtiönsä viime vuonna, koska toiminta oli hiipunut kannattamattomaksi. Sen osakkaisiin kuului alunperin muitakin pylväitä tarvitsevia pohjoisen sähköyhtiöitä, mutta niiden ryhdyttyä hankkimaan tolppansa toisaalta, laitoksen käyttö jäi vähäiseksi.

Kyllästämön alueella on edelleen varastoituna sekä Fortum Sähkönsiirron että parin vuokralaisenkin sähköpylväitä. Vuokralaisiin kuuluu myös Vapo, joka tekee siellä haketta.

Tontilla sijaitsee lisäksi Kuusamon energia- ja vesisouuskunnan kaavailema uusi jätevedenpuhdistamon paikka, joka on ollut torailun aiheena paikkakunnalla pitkään.

Heikki Ketola

Valumat maaperään. Koillis-Kyllästyksen tontti saastui jo 70-luvulla. Lopetetun laitoksen alueelle on varastoitu eri yhtiöille kuuluvia sähköpylväitä.

Artikkelin lähde Kaleva